Mosambik sanoo raivanneensa kaikki miinat alueeltaan

Miinanraivausta johtanut kansalaisjärjestö sanoi, että se on nyt tuhonnut viimeisen tiedossa olleen maamiinan. Satojatuhansia miinoja on raivattu ympäri maan sitten sisällissodan päättymisen kaksi vuosikymmentä sitten.

Ulkomaat
Viimeistä miinaa raivataan Mosambikissa.
Suuren osan miinanraivaustyöstä tehnyt brittiläinen HALO-järjestö järjesti jokin aika sitten pienimuotoisen tilaisuuden, jossa viimeinen tiedossa ollut maamiina räjäytettiin.

Mosambikin viimeinenkin maamiina on nyt raivattu, julisti ulkoministeri torstaina pidetyssä tilaisuudessa.

– Minulla on suuri ilo ja oikeus kertoa, että Mosambik on viimein päässyt eroon maamiinojen uhasta, ulkoministeri Oldemiro Biloi sanoi maassa toimiville suurlähettiläille ja miinanraivauksessa auttaneille järjestöille merkkipäivän kunniaksi järjestetyssä tilaisuudessa.

Koko Mosambikin pinta-alaa ei ole käyty läpi. Ministeri myönsi, että vain jotkin alueet oli tutkittu ja raivattu, mutta Mosambikin miinanraivausta johtanut brittiläinen HALO-säätiö sanoi, että se on viimein raivannut viimeisen tiedossa olleen maamiinan.

– Olisi epärealistista sanoa, että koskaan enää ei satu ainuttakaan maamiinan tai muun räjähteen aiheuttamaa onnettomuutta, historia on osoittanut sen, ulkoministeri Biloi totesi.

Miinanraivauksesta vastanneen kansallisen viraston mukaan poliisit koulutetaan toimimaan vielä mahdollisten löytyvien miinojen kanssa. Viraston mukaan vuosituhannen vaihteessa yli 214 000 miinaa oli raivattu eri puolilta maata.

Miinanraivauksessa käytettiin jopa rottia

Baloi ylisti tilaisuudessa miinanraivaajia, jotka käyttivät raivausoperaatioissa puskutraktoreita, metallinpaljastimia, miinakoiria ja jopa rottia, jotka oli koulutettu tunnistamaan miinat hajun perusteella.

Brittiläinen hyväntekeväisyysjärjestö HALO sanoi, että sen työntekijät ovat tuhonneet 80 prosenttia kaikista tiedetyistä maamiinoista 22 vuoden aikana. Järjestön työntekijät raivasivat yli 171 000 miinaa yli 1 100 miinakentältä.

Nyt järjestö sanoo, että viimeinen tiedossa ollut miina on tuhottu.

Miinanraivaus aloitettiin vuonna 1993 vähän sen jälkeen, kun maan 16 vuotta kestänyt sisällissota oli päättynyt rauhansopimukseen edellisenä vuonna. Sitä ennen maassa oli käyty lähes kymmenen vuotta kestänyt itsenäisyyssota siirtomaaisäntä Portugalia vastaan.

Mosambik oli tuolloin yksi maailman tiheimmin miinoitetuista maista. Miinanraivausta ovat avustaneet myös useat valtiot.

Suurin osa miinoista oli portugalilaisten joukkojen asettamia, mutta ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan sotien kaikki osapuolet käyttivät miinoja ja usein nimenomaan tarkoituksellisesti siviilejä vastaan.

Miinat tappavat yhä tuhansia vuosittain

Maamiinojen aiheuttamien henkilövahinkojen määrä ei ole tarkasti tiedossa, mutta HRW:n raportti vuodelta 1994 arvioi, että maamiinojen uhreja on maassa 10 000–15 000. HRW arvioi, että 8 000 ihmiseltä on jouduttu amputoimaan raajoja miinojen räjähdysten vuoksi.

Maahan jääneet miinat aiheuttivat vahinkoa sodan päättymisen jälkeenkin ja miinat haittasivat pahasti esimerkiksi maanviljelystä. HALO muistutti, että miinanraivauksen ansiosta monet yhteisöt voivat nyt viljellä maata turvallisesti. HALO sanoi, että miinojen raivaaminen on auttanut Mosambikia kehittämään infrastruktuuriaan, lisäämään turismia, houkuttelemaan kansainvälisiä sijoituksia ja helpottamaan hyödykkeiden kuljettamista. Maan talous on kasvanut viimeisinä vuosina paikoin jopa 8 prosentin vuosivauhtia, osittain laajojen hiili- ja kaasuvarantojen turvin.

HALO raivaa miinoja myös viidessä muussa Afrikan maassa. Järjestö toivoo, että se saa seuraavaksi puhdistettua vuoteen 2017 mennessä Somalimaan maamiinoista.

Vuoden 1997 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin kansainvälisen maamiinakiellon puolesta kampanjoineille. Vuoden 1999 Ottawan sopimuksessa kielletään henkilömiinojen käyttö, varastointi ja tuotanto. Siihen on liittynyt suurin osa maailman maista, mutta Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Venäjä eivät ole sopimusta hyväksyneet.

YK:n arvion mukaan maamiinat tappavat vuosittain 15 000–20 000 ihmistä ja haavoittavat lukuisia muita. Suurin osa uhreista on naisia, lapsia ja vanhuksia.

Lähteet: AFP, Reuters