Emme tulisi toimeen ilman heitä: Maahanmuuttajat siivoavat sotkumme ja auttavat vessaan

Maahanmuuttajien on vaikeampi työllistyä kuin kantaväestön. Erityisen vaikeaa työn saaminen on huonosti koulutetuille ja suomen kieltä taitamattomille. Ilman heitä emme kuitenkaan tulisi toimeen.

talous
Nainen siivoaa käytävän lattiaa.
Yle

Helsingissä Koskelan monipuolisessa palvelukeskuksessa asiakkaita hoitaa ja auttaa monikulttuurinen henkilökunta. Työntekijät ovat kotoisin yhdestätoista eri maasta.

Iranissa syntynyt Mitra Keramat tuli Suomeen 12 vuotta sitten, opiskeli lähihoitajaksi ja sai töitä pitkäaikaissairaiden osastolta.

– Sitä olin aina toivonut. Halusin hoitajan työn ja päästä auttamaan ihmisiä. Työ tuntuu ihanalta. Lähihoitajan työssä pääsee kommunikoimaan kaikenikäisten kanssa.

Virosta runsas kaksi vuotta sitten Suomeen tullut Aire Alunurm on myös tyytyväinen. Ystävänsä avustuksella hän sai työpaikan SOL-palveluyrityksestä siivoojana.

Aire Alunurm.
Aire Alunurm.Yle

– Tämä on ihan hyvä työ ja työaika sopii minulle hyvin. Työ ei ole liian vaikeaa, Alunurm sanoo.

Yrityksessä on edustettuna yli 60 eri kansallisuutta.

Emme tulisi toimeen ilman heitä.

Heidi Johansson

– Emme tulisi tänä päivänä toimeen ilman heitä. He ovat iso joukko meidän henkilöstöämme ja tarvitsemme heitä tulevaisuudessa entistä enemmän, sanoo HR-palvelupäällikkö Heidi Johansson.

Hän kehuu työntekijöitä motivoituneiksi. Heistä näkyy, miten tärkeä asia työpaikan saaminen on.

Ihmetteletkö koskaan, miksi kantasuomalaiset hakevat harvoin siivoojaksi?

– Kyllä sitä välillä joutuu ihmettelemään, kun tietää, minkälaiset työttömyystilastot meillä on, että se työnteko ei sitten siltä osin maistu.

Myöskään sairaalat eivät tulisi toimeen ilman maahanmuuttajataustaisia lähihoitajia. Lisäksi heitä työskentelee paljon rakennustyömailla ja ravintoloissa.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ei toimisi ilman maahanmuuttajia. Myös kynnys ryhtyä yrittäjiksi on matalampi kuin kantaväestöllä.

Katukuvassa näkyvä pizza-kebab on vain pieni osa yrittäjyyden koko kirjosta.

Annika Forsander

– Katukuvassa näkyvä pizza-kebab on vain pieni osa yrittäjyyden koko kirjosta. Lisäksi he työllistävät muita. Maahanmuuttajataustainen työllistää yrityksessään enemmän kuin yhden muun henkilön, sanoo kehittämispäällikkö Annika Forsander Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Pakolaisten vaikeinta saada töitä

Maahanmuuttajat on epäyhtenäinen ryhmä. Heidän joukossaan on niin luku- ja kirjoitustaidottomia kuin korkeasti koulutettuja, tohtoriksi väitelleitä.

Suomeen tulleista aluksi nopeimmin työllistyvät miehet. Vaikeinta työpaikan löytyminen on pakolaisille. Maahanmuuttajien työttömyysaste on 2,5 -kertainen verrattuna koko väestön työttömyyteen.

Maahanmuuttajia työllistyy etenkin matalapalkka-aloille.

– Maahanmuuttajien työllisyys noudattaa aina suhdanteita. Silloin kun työmarkkinat vetävät, maahanmuuttajienkin työvoima kelpaa todella hyvin. Kun tilanne on toisinpäin, maahanmuuttajienkin on vaikea päästä työmarkkinoille, sanoo kehittämispäällikkö Annika Forsander.

Suomen kielen taito, koulutus ja verkostoituminen helpottavat maahanmuuttajien työllistymistä. Annika Forsanderin mukaan yli puolet heidän työpaikoistaan menee eri verkostojen ja suhteiden välityksellä ilman, että ne ovat koskaan olleet virallisesti haettavana.

Kotouttaminen onnistuu paremmin, jos henkilö saa tehdä töitä.

Kun näet asiakkaan kasvoilla hymyn, sinä tiedät, että olet tehnyt kaiken hyvin ja olet onnistunut.

Mitra Keramat

– Työpaikka pitää olla. Et pärjää muuten. On oltava rahaa, että saa vuokrat ja kaiken muun maksettua, toteaa Aire Alunurm.

Mitra Keramat jatkaa opiskeluja ja valmistuu ensi keväänä sairaanhoitajaksi.

– Kun näet asiakkaan kasvoilla hymyn, sinä tiedät, että olet tehnyt kaiken hyvin ja olet onnistunut. Se on minun mielestäni parasta, hän sanoo.