1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvapaikanhakijat

"Kyllä, kiitos" – Päivä, jona Ruotsi lupasi ottaa vastaan 100 000 suomalaista pakolaista

Ruotsiin pakeni 56 000 suomalaista syys- ja lokakuun aikana 1944.

turvapaikanhakijat
Kuvakaappaus dn.se -nettisivuilta.
http://www.dn.se/nyheter/sverige/dagen-da-sverige-tackade-ja-till-100000-flyktingar/

Kello puoli yhdeksältä aamulla, torstaina 7. päivänä syyskuuta Suomen Tukholman-suurlähettiläs G A Gripenbergille toimitettiin sähke Suomesta. Siinä oli käsky ottaa välittömästi yhteyttä Ruotsin hallitukseen.

Suomen hallitus halusi evakuoida 100 000 ihmistä Lapista Ruotsiin. Sähkeessä G A Gripenbergille todettiin: "Teidän on saatava vastaus välittömästi".

Vuosi oli 1944. Suomi oli juuri solminut rauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa. Yhtenä ehtona oli, että Suomi ajaa saksalaiset sotajoukot maastaan. Seurauksena oli Lapin sota, Suomen kolmas sota viidessä vuodessa.

Pari tuntia sen jälkeen, kun Tukholman-suurlähettiläs G A Gripenberg oli lukenut sähkeensä, hän oli jo tapaamisessa Ruotsin ulkoministeriön kansliapäällikkö Erik Bohemanin kanssa. Gripenbergin pyyntö lähetettiin Ruotsin hallituksen käsiteltäväksi, ja suurlähettiläs jäi odottamaan päätöstä lounaan ajaksi.

Ruotsin hallitus keskusteli Suomen pyynnöstä kaksi tuntia. Päätös oli myönteinen, pakolaiset otettaisiin vastaan. Muutamia päiviä myöhemmin Ruotsi koki historiansa suurimman ja nopeimman pakolaisvirran.

"Heidän päällysvaattensa ovat ajan vihertämät"

Suomalaiset saapuivat Ruotsiin kävellen, täyteen ahdetuissa junissa ja lautoilla Tornionjoen yli. Heillä oli mukanaan lehmiä, hevosia ja se omaisuus, joka oli mahtunut matkalaukkuihin.

Dagens Nyheterin toimittaja oli Haaparannassa tarkkailemassa tilannetta. 17. syyskuuta 1944 julkaistussa artikkelissa hän kirjoitti:

"Ruotsalaista tarkkailijaa hämmästyttää ehkä eniten pakolaisten uskomattoman huono vaatetus. Suurimmalla osasta lapsia on päässään monta numeroa liian suuret lippalakit. Heidän päällysvaatteensa ovat ajan vihertämät ja heidän puolipitkien housujensa paikkalaput on paikattu."

Joukossa oli vanhempi mies, joka "kantoi kaikkea omaisuuttaan olkapäällään: kaksi vanhaa räsymattoa, koinsyömä lampaannahka ja rikkinäinen kattila".

Päivää myöhemmin Dagens Nyheter kertoi, että pakolaiset olivat olleet jalkapatikassa seitsemänkin päivää. 11-vuotias Mikko Ylitervo oli kävellyt yksin Rovaniemeltä Ruskolaan ja päässyt sieltä evakuointilautalla Övertorneåån. Seuranaan yli sadan kilometrin taipaleella pojalla oli neljä lehmää ja kaksi hevosta.

"He ovat kännikaloja, naisten metsästäjiä"

Pakolaisia majoitettiin kouluihin, rukoushuoneisiin ja väliaikaisiin leireihin. Haaparantaan pystytettiin sirkusteltta, joka toimi solmukohtana.

Pakolaisia autettiin, mutta heitä myös oudoksuttiin. Lehdissä kirjoitettiin, että he olivat kännikaloja, naisten metsästäjiä, moraalittomia.

Historioitsija Mikael Byström on tutkinut pakolaisten vastaanottoa sodan aikana. Erot nykytilanteeseen ovat huomattavia, mutta yhtenäisyyksiäkin löytyy.

– Stereotypiat siitä, että pakolaiset eivät halua tehdä työtä ja käyttävät ruotsalaista järjestelmää hyväkseen, tai että he tulevat tänne ja heikentävät työehtojamme, olivat olemassa jo tuolloin, Byström sanoo Dagens Nyheterissä (siirryt toiseen palveluun).

Ruotsalaiset olivat tuolloin, kuten nytkin, myös huolissaan yhteiskunnan kantokyvystä. Tällä hetkellä Ruotsiin tulee 1 000 pakolaista päivittäin. Lapin sodan aikana määrä oli kolminkertainen.

– Valtio, viranomaiset ja ruotsalaiset oppivat käsittelemään tätä pakolaisvirtaa. Oltiin joustavia ja löydettiin koko ajan uusia ratkaisuja.

Ruotsiin pakeni lopulta 56 000 suomalaista syys- ja lokakuun aikana 1944. Tarkoituksena oli, että he palaisivat Suomeen. Moni palasikin, mutta moni myös jäi Ruotsiin.

Sanomalehti Dagens Nyheter käsittelee pakolaiskriisiä artikkelisarjassa "Pakolaiskatastrofi 2015" (siirryt toiseen palveluun).

Lue seuraavaksi