Mitkä valtionyhtiöt lihoiksi, kun kärkihankkeisiin etsitään riihikuivaa?

Yle kysyi sijoittamisen huipuilta: "Stora Enso, Kemira, Valmet ja SSAB myyntiin, niin paketti on kasassa."

talous
Solidiumin yhtiöiden logot.
Yle Uutisgrafiikka

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kertonut hallituksen kaavailevan valtion omistuksia tulolähteeksi, kun se etsii rahoitusta kasvua edistäviin kärkihankkeisiinsa. Ne maksavat yhteensä 1,6 miljardia euroa.

Luvassa on kuulemma niin uusia listauksia, osinkotuottojen kasvattamista kuin yhtiöiden myyntejäkin.

Mitä sitten olisi taloudellisesti järkevää myydä, mitä listata pörssiin? Yle pyysi ideoita joukolta eläkeyhtiöiden, liikepankkien ja analyysiyhtiöiden sijoitusasiantuntijoilta. Valtaosa suostui arvioimaan tunteita herättävää kysymystä vain nimettömästi.

Myytävistä pörssiyhtiöistä ei asiantuntijoiden mukaan ole pulaa. Omistusyhtiö Solidiumin salkusta ei juuri löydy firmoja, joiden omistamista voisi perustella strategisella merkityksellä.

– Jos nyt puhutaan tästä 1,6 miljardista, niin ensimmäisenä Stora Enso. Se olisi jo puolet siitä, mitä tavoitellaan. Kemira, Valmet ja SSAB:n osakkeet tuohon päälle, niin paketti on kasassa, toteaa yksi vastaaja.

– Vaikea löytää perusteita, miksi valtion pitäisi omistaa kemianteollisuutta, terästeollisuutta tai sellukoneteknologiaa.

Mitkä myyntiin?

Eniten mainintoja hyviksi myyntikohteiksi saavat kyselyssä Sampo, Kemira, Valmet ja SSAB. Mutta joka ainoa Solidiumin 12:sta valtion osakkuusyhtiöstä löytyy asiantuntijoiden myyntiehdotuksista ainakin kerran.

– Etenkin Solidiumin omistuksessa olevat yhtiöt ovat Talvivaaraa lukuun ottamatta ihan hyvillä arvostustasoilla ja menisivät hyvin kaupaksi. Eikä niillä ole strategista merkitystä, yksi vastaajista toteaa.

Solidiumin ulkopuolelta, strategisesti merkittävistä pörssiyhtiöistä kaksi vastaajaa laittaisi kaupaksi Finnairin.

– Osaksi isompaa toimijaa ja tappiokierre poikki, vastaaja toteaa valtion lentoyhtiöstä.

Kriisiyhtiö Talvivaaraa lukuun ottamatta Solidiumin salkusta löytyvien yritysten osakkeet ovat myyntiä ajatellen kohtuullisella tai hyvällä tasolla, asiantuntijat katsovat.

Yritysjärjestelyihin erikoistuneen investointipankin osakas sanoo, että talouden yleisestä alakulosta huolimatta pörssissä on nyt myyjän markkinat.

– Iso kuva on se, että markkinat ovat erittäin korkealla tasolla. Korkotaso matala ja rahaa on helposti saatavilla järjestelyihin. Joten varmaan on oikea aika toimia, Sisu Partnersin osakas Jussi Majamaa arvioi.

Mitkä pörssiin?

Hallitus kaavailee lisärahan lähteeksi myös joidenkin valtionyhtiöiden listaamista pörssiin. Ylen saamissa asiantuntija-arvioissa kärkikandidaateiksi nousee valtion viinayhtiö Altia, joskin ajoitusta pitäisi yhtiön nykykunnon vuoksi miettiä tarkoin.

Jussi Majamaa Sisu Partnersista harkitsisi Altian ja huoltoyhtiö Raskoneen viemistä pörssiin.

– Ehkä Altiaa ja Raskonetta voitaisiin vahvistaa jollakin yrityskaupalla ennen listausta, Majamaa sanoo.

Hyvä listauskohde olisi arvioiden mukaan myös energia- ja ympäristöyhtiö Ekokem. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus ovat nouseva trendi ja yhtiö kiinnostaisi sijoittajia.

Myös valtion monopoliyhtiöiden kuten Alkon tai Veikkauksen osakkeet voisivat kiinnostaa pörssisijoittajia. Monopolien listaaminen olisi kuitenkin tavallista vaikeampi prosessi.

– Jos valtio vetäytyy, koko ala pitää vapauttaa, mikä muuttaa kilpailuasetelmia, asiantuntija toteaa.

Mistä pidettävä kiinni?

Sijoittamisen ammattilaiset vastasivat myös Ylen kysymykseen "mistä yhtiöstä tai yhtiöistä on nyt selvimmin syytä pitää visusti kiinni?".

– Ei mistään, kuului ytimekkäin vastaus.

Mutta huoltovarmuusnäkökulmasta useimmat luettelivat strategisesti merkittäviä yhtiöitä, kuten Fortum, Neste ja Fingrid.

Puhtaasti talousnäkökulmasta korvaamattomia, pyhiä lehmiä sijoitustietäjät eivät juuri löydä.

– En näe, että olisi sellaista kruununjalokiveä, josta pitäisi pitää kiinni, investointipankkiiri Jussi Majamaa sanoo.

Talvivaaran ja Outokummun kaltaisten ongelmayhtiöiden nykytilan nähtiin vaativan valtion mukanaoloa, jotta yritykset saadaan pelastettua.

Toisaalta esimerkiksi Sampo ja Tieto tuottavat valtiolle runsaasti, mikä tekee myyntipäätöksen vaikeammaksi.