Lemmikin kuolema jättää usein ison aukon elämään – omistajan suru koskettaa tuhkaamoyrittäjääkin

Pohjois-Karjalan ainoa pieneläintuhkaamo lopetti toimintansa Vaiviossa, mutta lemmikkien tuhkaaminen jatkuu nyt Kesälahdella. Syyskuun alussa yrittäjänä aloittanut Sirpa Tompuri kertoo kyynelöineensä itsekin asiakkaan surun äärellä, mutta uskoo lemmikin omistajia helpottavan, kun eläimen viimeisen taipaleen voi hoitaa asiallisesti.

ilmiöt
Sirpa ja Jari Tompuri.
Siru Päivinen / Yle

Pohjois-Karjalan ainoa pieneläintuhkaamo on Kiteen Kesälahdella. Päätös hiljattain aloitetusta toiminnasta syntyi nopeasti.

– Idea lemmikkituhkaamosta syntyi vapaapäivänä Kuopion reissulla, kun pohdin mitä muuta voisi yhdistää olemassa olevaan yritystoimintaamme. Metalliala keikkuu suhdanteiden mukaan, ja nyt ei ole kovin valoisaa silläkään alalla. Toimitilaa oli vapaana, ja sitten tuli ajatus tällaisesta palveluyrityksestä, Sirpa Tompuri kertoo taustaa tuhkaamon perustamiselle.

Tompurit ovat itsekin eläinharrastajia, kotoa löytyy nyt niin koiria, kissoja kuin hevosiakin.

– Onhan näitä karvaisia perheenjäseniä jo itsekin joutunut viimeiselle matkalle saattamaan, ja raskasta se aina on. Jos loppumatkan voi kuitenkin hoitaa kauniisti, se lohduttaa surussa edes pienesti.

Tuore tuhkaamoyrittäjä kertoo yllättyneensä siitä, miten syvää surua hän on joutunut kohtaamaan, vaikka tiesikin odottaa myös tunteiden kuuluvan tämän alan yrittäjän toimenkuvaan.

Välillä tulee tiukkoja paikkoja. On minulta pariin kertaan päässyt itkukin aivan myötätunnosta, lemmikin omistajien suru on usein tässä työssä läsnä.

Sirpa Tompuri

– Tiukkoja hetkiä on ollut ja itku on päässyt asiakkaan surun äärellä, kun näkee miten pahalta luopuminen voikin tuntua. Lemmikki jättää usein jälkeensä tietyllä tavalla korvaamattoman aukon. Ei siinä sanat oikein auta, mutta myötäelää voi, ja hoitaa asian kauniisti päätökseen, Tompuri sanoo rauhallisesti.

Luvat kuntoon, samoin asenne

Sivutuotelainsäädännön vaatima polttolaitoslupa haettiin Joensuun ympäristötoimelta, ja ympäristölupa Kiteen kaupungilta. Naapureita kuultiin useamman sadan metrin päästä.

– Erityisesti omakotiasukkaiden kuuleminen oli tärkeä asia. Ymmärrän hyvin pohdinnat, mitä tuhkaamo mahtaa tuoda tullessaan. Käytössämme olevilla laitteilla päästöt ovat kuitenkin hyvin pieniä. Melu-, haju- ja muut ympäristöhaitat on minimoitu mahdollisimman tarkoin, Sirpa Tompuri kertoo.

Tompuri haki alan osaamista edeltäjältään työskentelemällä Vaiviossa tämän yrityksessä. Laitteisto ja ala muutoinkin tuli tutuksi.

– Moni on kauhistellut, kuinka tällaiseen puuhaan olen tarttunut. Kun kesän aikana sain opetella työtä edellisen yrittäjän opissa, minulta karisi viimeisetkin ennakkoluulot. Tämä on itse asiassa hyvin kaunis tapa tehdä se viimeinen palvelus lemmikille.

– Tähän mennessä olemme tuhkanneet lähinnä koiria ja kissoja, onpa tuotu kaneja ja frettikin viimeiselle matkalleen. Erikoisin tuhkattava on tähän mennessä ollut siili, jonka joku oli tuonut eläinlääkäriasemalle löydettyään sen kuolleena tien poskesta, Sirpa Tompuri kertoo.

Uurnat matkaavat mukana

Tuhkaamisen jälkeen lemmikin omistaja voi halutessaan haudata uurnan tuhkineen, tai säilyttää tuhkat keraamisessa tai puisessa uurnassa kotona.

– Olen kuullut asiakkailta sellaistakin, että jos elämäntilanne pakottaa muuttamaan, niin lemmikin muisto ja tuhkauurna kulkee mukana. Tiedän tapauksen, että tuhkattu lemmikki on lähtenyt mukana Australiaan asti, Sirpa Tompuri juttelee.