Ekologinen peruna kevenee – voittaa pastan ja riisin mennen tullen

Perunan suosio suomalaisten ruokavaliossa on kärsinyt kilpailusta riisin ja pastan kanssa. Perunan puolustajat haluavat korostaa sen ekologisuutta elintarvikkeena. Suomessa viljellään kymmeniä eri perunalajikkeita, mutta vain harva niistä päätyy lautaselle.

Kotimaa
Peruna, Siikli, Uusiperuna, Kori
Matti Sunnari / Yle

Hakaniemen torilla Lopen perunoita kauppaa Markku Harju joutuu opastamaan ostajia harva se kerta. Uudet annabellet ja challengerit ovat outoja lajikkeita siikliin tottuneille suomalaisille.

– Ne on semmosia mitä saa neuvoa ja valistaa, mut kyllä kun ne on kerran niitä hakeneet, niin suurin osa tulee hakeen niitä uudestaan, kertoo Harju.

Perunakauppiaan tiskiltä löytyy seitsemää lajiketta, mutta muilla vihannesmyyjillä on perinteisemmin pelkkää siikliä, sekin usein valmiiksi pestynä. Peruna mielletään hiukan tavanomaiseksi ruuaksi, eikä siihen tunneta niin suurta intohimoa, kuten moneen muuhun elintarvikkeeseen.

Peruna kevenee

Suomen perunaviljelyn erityisalueella Pohjois-Pohjanmaalla pellosta nousee kuitenkin uudenlaista ruokaperunaa. Tyrnäväläisellä Matinollin tilalla iso puimuri nostaa kahta sänkeä kerrallaan ja säiliöön päätyy colomba-lajiketta, joka erityisellä viljely- ja lannoitetekniikalla on saatu vähäenergiseksi.

perunaa
Peruna vaatii vähän vettä ja tuottaa helposti satoa.Yle

– Kilokalorimäärä sadassa grammassa on 30 prosenttia pienempi kuin keskimäärin normaalissa peruna-annoksessa, mutta kaikki muut ravinteet on pystytty säilyttämään ennallaan. Perunan vitamiinipitoisuus, kuidut, karotenoidit, tämäntyyppiset ovat siellä ennallaan, kertoo Antti Hintikka Hzpc Kantaperuna -yhtiöstä.

Vaativa viljely on onnistunut vasta kahdella tilalla, joista toinen on Matinollin noin sadan hehtaarin perunamaat.

Kokenut perunanviljelijä Jari Matinolli sanoo uuden lajikkeen vaativan tarkuutta joka vaiheessa. Siemen pitää olla hyvää ja lannoitus hoidettava tarkasti. Kasvuakin on seurattava normaalia tarkemmin.

Emäntä Tiina Matinolli on kokeillut lajiketta eri ruokiin ja kehuu sen makua.

– Itse olen tehnyt uuniperunoita, perunamuusia, erittäin hyvin onnistuu. Mielenkiintoinen tuttavuus. Mieluummin keitettynä tuppipottuna, kertoo Tiina Matinolli.

Tuotantomäärät ovat vielä pieniä, joten kuluttajille uusi kevytperuna ehtii vasta syksyn aikana myöhemmin.

Synkeä Sakari poikkileikkaus
Tumma Synkeä Sakari on harvinainen perunalajike.Anssi Vuorinen / Turun yliopisto

Suomessa ei enää omaa jalostusta

Suomalaiset perunafirmat edustavat suuria saksalaisia ja hollantilaisia kasvinjalostajia, sillä kotimainen jalostustoiminta loppui kymmenisen vuotta sitten. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen professori Jari Valkonen kertoo, että uusia lajikkeita tulee kuitenkin jatkuvasti.

Kun näkee listan Suomessa viljeltävistä eri perunoista, ei voi kuin hämmästyä. Kymmenittäin nimiä, joista ei ole koskaan kuullutkaan, saati nähnyt niitä kaupan hyllyllä.

– Kansainväliset jalostuyritykset haluavat uuden perunamateriaalinsa monistettavaksi Suomessa. Sen takia meillä on mahdollisuus ottaa niitä käyttöön täällä, kertoo Jari Valkonen

Osa lajikkeista on vain siemenperunatuotannossa. Huomattava osa tästä tuotannosta menee vientiin.

Tyrnävä oli ennen EU-aikaa erityinen suoja-alue, jonne ei saanut tuoda siemenperunaa muualta. Nyt se on muuttunut yhdeksi viidestä EU:n High Grade –siemenperunan tuotantoalueeksi. Tyrnävän pellot tuottavat taudeista ja tuholaisista vapaata siemenperunaa paljon myös vientiin.

Suomen perunaosaaminen huippuluokkaa

Professori Jari Valkonen on omistanut paljon aikaa perunanviljelyn kehittämiselle. Muutama vuosi sitten hän oli käynnistämässä Tansaniassa siemenperunantuotantoa ja uskoo, että vaikka osaamisala Suomessa on kapea, niin sillä riittäisi ja tkossakin kysyntää ulkomailla.

tilasto perunan, riisin ja lihan vaatimasta vedenkulutuksesta
YK:n Kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on selvittänyt, paljonko eri ruoka-aineiden tuottamiseen kuluu vettä.HZPC Kantaperuna Oy

– Kaikissa näissä kehittyvissä talouksissa ympäri maapalloa niin perunan viljelyala ja -määrä kasvaa erittäin nopeasti. Itäisessä Afrikassa ja Aasiassa, esimerkiksi Kiina yksinään tuottaa paljon enemmän perunaa kuin koko Eurooppa ja sama koskee Intiaa tällä hetkellä, kertoo professori Jari Valkonen

Samaa todistaa HZPC Kantaperuna -yhtiön toimitusjohtaja Antti Hintikka.

– Kyllä me lähdetään vähän takamatkalta potussa, mutta asiapitoisesti perunahan on voittajakasvi. Isot jättiläisyritykset maailmalla on sen jo huomanneet. Ne panostaa kasvavasti perunaan esimerkiksi Aasiassa, Kiinassa ja Afrikassa, sanoo Hintikka.

Perunan hyvinä ominaisuuksina pidetään sen viljelyn helppoutta ja kasvun vaatimaa vähäistä vesimäärää. Tuotettaessa kilo perunaa tarvitaan vain 200 litraa vettä, riisikilo vaatii yli 1100 litraa.

– Sellaisissa maissa, missä ihmisiä on todella paljon, niin peruna on erittäin tehokas ravinnontuottaja. Jo noin kahden kuukauden päästä, kun siemenperunat on istutettu, niin sieltä voi satoa korjata eikä se koskaan yleensä tuota nollatulosta, kertoo professori Jari Valkonen.