Lähisuhdeväkivallan kokenut varoittaa: "Liian hyvältä tuntuva alku ei välttämättä lupaa hyvää"

Lähisuhdeväkivallassa toinen osapuoli käyttää valtaa ja pyrkii hallitsemaan aluksi hyvällä, ja lopulta pahalla. Kehumisen tie voi johtaa täydelliseen lyttäämiseen. Vaikeasta tilanteesta pääsee monesti irti vain puhumalla ja kaatamalla kulissit.

Heidi Holmavuo kampanjoi lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Kuva: Mari Siltanen / Yle

Tamperelainen Heidi Holmavuo on esiintynyt koko elämänsä, mutta musiikin pariin häntä ajoi usean vuoden työura ambulanssin ensihoitajana. Hoitajan työssä näyttäytyi elämän kirjo iloineen ja suruineen, ja ne alkoivat kuulua myös omissa lauluissa.

Yksi lauluista on kuitenkin hyvin henkilökohtainen. Pelon varjo –kappaleen syntymistä on edeltänyt kipeä kokemus lähisuhdeväkivallasta. Nyt oman selviytymisensä jälkeen Heidi Holmavuo toivoo, ettei kukaan joutuisi kokemaan samaa.

Ripeä ja ruusuinen suhde

Heidi Holmavuota ahdistanut suhde alkoi ruusuisesti. Hän sai alkuvaiheessa kumppaniltaan rajattomasti huomiota ja kehumista.

– Aina noustiin kuskinpuolelta avaamaan ovi ja sain koko ajan osakseni ylenpalttista kehumista, joka oli täydellisyyttä hipovaa. Totta kai sellainen tuntui hyvältä – valehtelisin, jos väittäisin jotain muuta, myöntää Holmavuo.

Suhteen jatkuessa ja alkuhuuman haihduttua arjessa alkoi tulla vastaan valtavia riitoja aiheuttavia asioita. 

– Esimerkiksi raejuustoa otettiin väärällä lusikalla tai pöytä oli katettu väärin, Holmavuo kertoo.

Syyllistä väärin tehtyihin asioihin ei kauaa tarvinnut hänen mukaansa etsiä.

Hän sai sen aina näyttämään siltä, että vika oli minussa ja minä olin huono ihminen.

Heidi Holmavuo

– Hän sai sen aina näyttämään siltä, että vika oli minussa ja minä olin huono ihminen. Kun sitä oli jatkunut tarpeeksi pitkään, niin siihenhän alkoi uskoa.

Holmavuo kertoo, että omassa päässä asiat kääntyivät oudolle tolalle.

– Aloin ajatella, että on hienoa, kun tuo ihminen haluaa olla minun kanssa, vaikka olen näin huono ihminen.

Autossa istumista ja pyörrettyjä päätöksiä

Ajan myötä tilanteet muuttuivat entistä rajummiksi ja Holmavuo kertoo, että ilmassa lenteli jo silitysrautaa ja hiustenkuivaajaa. Hän huomasi myös viettävänsä yhä useammin yön autossa pihalla, koska ei uskaltanut enää olla kotona.

– Ne olivat niitä hetkiä siellä autossa, kun ajattelin ettei tämä ole normaalia. Tämä ei voi olla kenenkään elämää.

Ne olivat niitä hetkiä siellä autossa, kun ajattelin ettei tämä ole normaalia.

Heidi Holmavuo

Monta päätöstä suhteen lopettamisesta peruuntui, kun tilannetta lepyteltiin kylpylälomilla ja etelänmatkoilla. Heidi Holmavuo kertoo, että näin kulissit rakennettiin uudelleen. Asioita tuli seliteltyä myös oman pään sisällä.

– Aloin pohtia, että meissä kaikissa on hyviä ja huonoja puolia, joita täytyy sietää.

Vahvuus ei sallinut otetta

Heidi Holmavuon mukaan vahvuus pelasti hänet jäämästä suhteeseen.

– Jo suhteen aikana minua yritettiin ajaa tietynlaiseen muotiin. Se on ollut pelastus, että en ole ollut ihan niin johdettavissa, hän sanoo.

Jo suhteen aikana minua yritettiin ajaa tietynlaiseen muotiin.

Heidi Holmavuo

– Tämän tyyppiset ihmiset etsivät aina sitä heikompaa, enkä minä ollut siinä suhteessa kuitenkaan se heikompi osapuoli. Siksi olin ehkä jopa haaste hänelle, Holmavuo pohtii vuosia tapahtumien jälkeen.

Tapahtumia on kaikkiaan helpompi tarkastella nyt, kun niihin on saanut etäisyyttä. Hän kertoo pohtineensa myös sitä, miksi merkit jäivät alkuvaiheessa huomaamatta.

– Toisaalta jos vastaan tulisi nyt samanlainen ihminen, niin en tiedä tunnistaisinko näitä merkkejä sittenkään. Alkuvaiheen huuma on niin poikkeuksellinen, hän myöntää.

Älä usko liian hyvää todeksi

Nyt Holmavuo varoittaa kaikkia kanssaihmisiä – niin miehiä kuin naisiakin – suhteista, joissa asiat vaikuttavat alkuvaiheessa olevan liian hyvin. Tai jos asiat etenevät liian nopeasti.

– Yhtäkkiä huomasin, että tuon ihmisen tavarathan ovat minun asunnossa. Jotenkin vaan annoin sen tapahtua, koska se tuntui niin luontaiselta siinä vaiheessa.

Vanha varoitus siitä, ettei liian hyvää pidä uskoa todeksi, pätee tässä kohtaa Holmavuon mukaan hyvin.

Kulissit nurin puhumalla

Irti pääseminen lähisuhdeväkivallan piiristä oli vaikeaa. Omatkin päätökset pyörtänyt Holmavuo kehottaa ihmisiä puhumaan asioista.

– Kerro asioista ja puhu. Usein sulkeudutaan omaan maailmaan ja pidetään niitä kulisseja yllä, mutta asioiden kanssa pitäisi tulla ulos.

Toinen hänen neuvoistaan on kuunnella itseään ja verrata elämäänsä parisuhteessa elämään ennen sitä.

– Olenko enää sama ihminen? Tunnenko enää itseäni? Onko mun oikeasti hyvä olla?

Seuraavia merkkejä kannattaa hänen mukaansa myös pitää silmällä.

– Jos tuntuu siltä, että toinen polkee jalkoihinsa, ei arvosta mitään mitä teet, haluaa laittaa sinut tietynlaiseen muottiin ja kaventaa elinpiiriäsi. Tai on hyvin kontrolloiva, ylimustasukkainen ja elät vain toisen ihmisen ehdoilla, Holmavuo luettelee.

– Siinä vaiheessa kannattaa tehdä pitkä matka itseensä ja miettiä, mihin on tultu ja mikä on suunta eteenpäin.

Tukea kaikille pelon varjoissa eläville

Nyt Heidi Holmavuo on käynnistänyt kampanjan, jossa halutaan nostaa lähisuhdeväkivalta keskusteluun musiikin avulla. Sunnuntaina julkaistaan Pelon varjo –niminen kappale, jonka tarinan Holmavuo on kirjoittanut jo kauan aikaa sitten. Nyt kappale on sävelletty ja se on osa lähisuhdeväkivallan vastaista hyväntekeväisyyskampanjaa.

Pelon varjo –sivustolta (siirryt toiseen palveluun) löytyy blogi, jossa on erilaisia tarinoita ja myös Facebookissa (siirryt toiseen palveluun) Pelon varjo –sivulla on paljon tietoa kampanjasta.