Turvapaikanhakijan kotimajoittaja: "En voisi elää itseni kanssa, jos nyt kääntäisin selkäni ja katsoisin pois"

Moni suomalainen on valmis avaamaan kotinsa oven turvapaikanhakijoille. Päivi Santalahti odottaa kotiinsa jostain kaukaa tulevia jo melkein malttamattomana.

turvapaikanhakijat
Tornioon saapui viikonlopun aikana runsaasti pakolaisia.
Yle

Turkulaisen puutalon ulko-oven takaa löytyy monen huoneen asunto. Päivi Santalahden koti näyttää tänään tältä, mutta se on muuntunut moneen tilanteeseen vuosien aikana. Samassa kodissa on asuttu ensin lapsiperheenä, sittemmin tilat muokattiin aikuistuneille lapsille ja nyt toiveissa on saada katon alle ihan uusia ihmisiä eli Suomeen saapuneita turvapaikanhakijoita.

On oikein hyvä, että jokainen voi tehdä sitä, mikä itselle sopii. Auttamisessa on kaiken kaikkiaan tärkeintä ymmärtää, että valitsee juuri sen itselle oikean tavan auttaa.

Päivi Santalahti

– Täällä on ihan oma sisäänkäynti ja oma keittiö, esittelee Santalahti sitä kotinsa osaa, jonne hän tahtoisi majoittaa turvapaikanhakijoita.

Omaan kotiin majoittaminen tuntuu Santalahdesta luonnolliselta tavalta auttaa.

– Ensinnäkin se on ihan normaalia ihmisyyttä, että autetaan, jos joku tarvitsee apua. Minulla on nyt mahdollisuus auttaa majoittamalla. Tämä on minun tapani ja tämä on nyt se tapa, johon minä pystyn.

Santalahti arvostaa tuhansien suomalaisten vapaaehtoisten kaikenlaista työtä turvapaikanhakijoiden kanssa.

– He tekevät uskomattomia juttuja. On oikein hyvä, että jokainen voi tehdä sitä, mikä itselle sopii. Auttamisessa on kaiken kaikkiaan tärkeintä ymmärtää, että valitsee juuri sen itselle oikean tavan auttaa. Ja tekee sitten hyvin sen, minkä on luvannut tehdä.

Koko perheen asia

Santalahti sanoo, että turvapaikanhakijan majoittaminen on koko perheen asia.

– Tottakai tämän pitää olla koko perheen halu. Tämä on perheellemme mahdollisuus ja itsestäänselvyys. Tämä on nyt se, mihin me pystymme.

Toivoisin, että joku äiti pääsisi nyt tuonne pikkuiseen keittiöön kokkaamaan. Sehän on ihmiselle hyvä asia, että pääsisi jatkamaan omia rutiineitaan.

Päivi Santalahti

Päivi Santalahden koti on Turussa, mutta työ on Helsingissä. Hän ei silti pelkää arkeen tulevaa muutosta.

– Meillä oleellista on se, että myös mieheni on motivoitunut asiaan ja hän on osa-aikaeläkkeellä.

Kotiin sopisi Santalahden mukaan hyvin esimerkiksi pieni perhe. Tulijoilla olisi käytössään oma keittiö ja pesutilat. Olohuone jäisi kaikkien yhteiseksi tilaksi.

– Toivoisin, että joku äiti pääsisi nyt tuonne pikkuiseen keittiöön kokkaamaan. Olisihan ihmiselle hyvä asia, että pääsisi jatkamaan omia rutiineitaan.

Ennakkoluuloja ei ole esiintynyt

Päivi Santalahden naapurissa asuu jo nyt monikulttuurisia perheitä. Niinpä ennakkoluuloja ei ole esiintynyt.

– Ei minulle ole tullut mieleenkään, että joku meidän taloyhtiössä ajattelisi, ettei tämä ole hyvä juttu, Päivi Santalahti sanoo.

Santalahti kuuluu Facebookissa järjestäytyneeseen Refugees Welcome Finland -kansalaisryhmän Turun porukkaan. Sivuilla kotimajoitusta tarjoavat pääsevät keskustelemaan keskenään ja pysyvät perillä asioiden kulusta.

Autan ihan yhtä mielelläni täällä jo olevia kuin tänne tulevia. En oikeastaan edes ymmärrä, että miten ihmiset olisivat minulle eriarvoisessa asemassa.

Päivi Santalahti

– Tämä on se oikea kanava. Nyt sitten odotellaan, että tämä kansalaisporukka saa organisoitua tällaisen ison asian. On aika mielenkiintoista, että asiaa hoitaa porukka, jonka täytyy organisoitua ensin itsekin.

Santalahden mielestä kotimajoittajiksi tahtovien kansalaisjärjestön syntyminen kertoo suomalaisista jotain oleellista.

– Se on merkki siitä, että tämä hyvinvointivaltio on tuottanut hyviä ihmisiä. On huikeaa seurata, mitä kaikkea ihmiset tekevät. Kunnioitan sitä suuresti. Paljon on joukossa näkymätöntä työtä, hän sanoo.

Vapaaehtoisilta auttajilta on kyselty, miksi muualta tulleita pitäisi auttaa, kun maassa on omiakin autettavia. Päivi Santalahti ei erottele autettavia.

– En näe, että ihmiset ovat kolikon kääntöpuolia. Itse ainakin koen, että olen koko työurani auttanut ja tehnyt asioita ihmisten eteen, jotka ovat täällä Suomessa. Päivätyökseni autan edelleen ihmisiä. Autan ihan yhtä mielelläni täällä jo olevia kuin tänne tulevia. En oikeastaan edes ymmärrä, miten ihmiset olisivat minulle eriarvoisessa asemassa. Ei sillä ole merkitystä, missä ihminen on syntynyt tai minkä maan passi hänellä on. Kaikkien auttaminen on vaan normaalia.

Katse tulevassa ja aika pitkällä

Santalahti sanoo luottavansa, että kaikki menee tulevaisuudessa hyvin. Ongelmia aina syntyy, mutta niihin täytyy löytää ratkaisuja.

– Kokemukseni mukaan merkittävä kohtaaminen ihmisen kanssa voi kestää loppuelämän. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Voihan olla, että tilanne jättää lähtemättömän jäljen meihin ja heihin.

– Olen elämässäni kohdannut niin paljon hyvyyttä ja vieraanvaraisuutta, että olisi ihan kauheaa, jos emme antaisi nyt sitä, minkä voimme antaa. En voisi elää itseni kanssa, jos nyt kääntäisin selkäni ja katsoisin pois, Päivi Santalahti sanoo.