Talousnobelistin neuvo Sipilälle: Mieti kasvua, älä valtion velkaa

Suomessa vieraillut talouden nobelisti Joseph Stiglitz antoi Yle Uutisten haastattelussa kolme ilmaista neuvoa Juha Sipilän hallitukselle. Muu aika puhuttiinkin työläisten oikeuksista ja euron epäonnistumisesta.

talous
Joseph Stiglitz
Talouden nobelisti Joseph StiglitzYle

Joseph Stiglitz, talouden nobelisti vuodelta 2001, on vaikuttava esiintyjä. Vaikuttava on myös 72-vuotiaan taloustieteilijän ansioluettelo: se on niin ikään yli 70 liuskaa pitkä.

Pitkän uransa aikana Stiglitz on toiminut korkeissa asiantuntijatehtävissä muun muassa Maailmanpankissa. Sen lisäksi Stiglitz on ollut professorina lukuisissa huippuyliopistoissa Columbiasta Stanfordiin, Oxfordista Princetoniin.

90-luvun puolivälissä Stiglitz ehti toimia useamman vuoden myös presidentti Bill Clintonin talouspoliittisena neuvonantajana.

Stiglitzin Suomen-vierailu UNU-Widerin konferenssiin osui perjantaina yhtä aikaa ay-liikkeen mielenilmauksen kanssa, ja hän seurasi Suomen tilannetta silminnähden innostuneena. Stiglitzin avustaja kertoikin, kuinka he olivat etukäteen lentolakon varalta vitsailleet siitä, miten hallitusten säästöpolitiikkaa ankarasti arvosteleva Stiglitz ei pääsekään Suomeen – hallituksen säästöpolitiikkaa vastustavien mielenilmausten vuoksi.

Se ei olisi välttämättä Stiglitziä harmittanut, tunnetaanhan hänet nimenomaan globalisaation ja säästöpolitiikan vastustajana.

Stiglitz sanookin Yle Uutisten haastattelussa ymmärtävänsä oikein hyvin eilen torilla olleita työläisiä.

– On erittäin tärkeätä vahvistaa työehtosopimuksia, ja pidän tätä isona kysymyksenä myös Yhdysvalloissa.

Mikä on talouskasvun tarkoitus?

Joseph Stiglitz intoutuu esitelmöimään, miten Yhdysvalloissa on sama ongelma kuin Euroopassakin: samalla kun työn tuottavuus on kasvanut, on työläinen jäänyt polkemaan paikalleen.

– Työn tuottavuus on 35 vuodessa tuplaantunut, mutta työläisten saama korvaus on stagnaatiossa, pysähtynyt. Kaikki tuottavuuden lisäys menee voittojen kasvattamiseen ja se on väärin.

Stiglitz haluaa vielä muistuttaa talouskasvun ja bruttokansantuotteen kasvattamisen perimmäisestä tarkoituksesta.

– Eihän BKT ole mikään arvo sinänsä. On vain yksi syy, miksi BKT:tä pitää kasvattaa, ja se on ihmisten elinolojen parantaminen.

Stiglitz pitää suorastaan käsittämättömänä sitä, että ihmisten elinoloja tai työehtosopimuksia pitäisi heikentää – jotta BKT saataisiin nousemaan.

Kolme ilmaista neuvoa Sipilälle  

Sipilän hallitukselle Stiglitz haluaa antaa kolme ilmaista neuvoa. Ensimmäinen niistä ohjaa keskittymään talouskasvuun eikä valtion velkaan.

– Älkää olko niin pakkomielteisiä valtion velasta. Miettikää ennemmin, miten BKT:n saa kasvuun, se lisää samalla valtion velkakestävyyttä.

Toinen neuvo liittyy niin ikään valtion velanottoon. Suomi saa velkaantua, Stiglitz painottaa.

– Velan ottaminen, jotta voi investoida ihmisiin, infrastruktuuriin ja teknologiaan, on hyvä sijoitus. Tehän saatte edelleen lainaa edullisella korolla.

Nobelistin kolmas neuvo liittyy uuden Nokian etsimiseen.

– Talouden rakenne Suomessa on muutettava. Se mitä toimi ennen, ei toimi enää. Teidän on löydettävä uusia elinkeinoja, toimialoja ja uutta tekemistä.

”Euro epäonnistuu”

Paitsi säästöpolitiikan ja globalisaation vastustajana, Stiglitz tunnetaan myös ankarana euron ja valuuttaunionin arvostelijana. Hänen mielestään euro on toiminut täysin vastoin alkuperäistä tarkoitustaan eli pikemminkin erottanut kuin yhdistänyt Eurooppaa.

– Olen käynyt Euroopassa vuodesta 1965, enkä ole koskaan aiemmin havainnut täällä näin suurta erimielisyyttä aiheuttavaa jakautumista kuin nyt.

Stiglitz muistuttaa, ettei euromaissa saada edelleenkään kasvua aikaan ja siksi rakennemuutos itse valuuttaunionissa on välttämätön.

– Koko euroalueen rakenteessa on tapahduttava perustavaa laatua oleva muutos. Koska luotiin yhteisvaluutta ilman instituutioita, niin euro epäonnistuu.

Hän luettelee tutun kuuloisia elementtejä, joita nyt tarvittaisiin: täydellinen pankkiunioni, yhteiset velkakirjat eli eurobondit sekä EKP:n mandaatin laajentaminen samantapaiseksi kuin Yhdysvalloissa, missä keskuspankki Fed huolehtii hintavakauden lisäksi myös työllisyyden ja talouskasvun kehityksestä.

Kreikan velat jo anteeksi

Kreikan velat Stiglitz jo antaisi anteeksi, koska riski maan ajautumisesta täydelliseen sekasortoon on hänen mukaansa todellinen.

– Velat olisi järjesteltävä uudelleen, sillä eivät he maksa takaisin. Tämä on tosiasioiden tunnustamista.

Stiglitzin mukaan Kreikan uusi velkaohjelma vain pidentää ja pahentaa maan taantumaa, mistä seuraa väistämättä sekasorto, ennemmin tai myöhemmin.

Sunnuntaisista vaaleista Stiglitz ei odota minkäänlaista ratkaisua Kreikan kriisiin.

Kun lopuksi kysyn, miltä tuntuu tänä päivänä katsella Yhdysvalloista käsin Eurooppaa, jonka aatehistoriaa Stiglitz tuntuu ihailevan, jää hän mietteliääksi.

– Surulliselta se tuntuu. Valistuksen aatteesta ollaan kaukana.

Juttua muokattu: Stiglitz ei ole työskennellyt valuuttarahasto IMF:ssä, kuten aiemmin kirjoitettiin.