KRP:n rikoskomisario: Neljännes tulijoista on maksanut ihmissalakuljettajille

Ihmissalakuljettajat haistavat rahan, toteaa rikoskomisario Jouko Ikonen Keskusrikospoliisista. Laittomasti maahantulleiden määrä on vähintäänkin tuplaantunut.

Kotimaa
Jouko Ikonen
Miten ihmissalakuljetukseen yritetään puuttua Suomessa. Aamu-tv:ssä vieraili Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jouko Ikonen.

Välimeren kautta Eurooppaan tulee ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Moni heistä tulee ihmissalakuljettajien matkassa. Ilmiön taustoja avasi Ylen aamu-tv:ssä maanantaiaamuna vieraillut rikoskomisario Jouko Ikonen Keskusrikospoliisista.

– Noin neljäsosa Suomeen tulijoista ilmoittaa, että on käyttänyt salakuljettajaa matkallaan. Siitä ei ole tietoa, onko käyttänyt tässä viimeisessä vaiheessa. Todennäköisesti useimmat matkan alkuvaiheessa, kertoo Ikonen.

– Määrä on kasvanut huomattavasti aiemmasta. Kesäkuukausien jälkeen [ihmissalakuljetukseen liittyviä] tietoja, vihjeitä ja esitutkintoja on ollut enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Laittomasti maahansaapuneiden määrä on jo vuosien ajan ollut noin 3 000. Tänä vuonna määrä on vähintäänkin tuplaantunut, rikoskomisario arvioi.

Ikonen luonnehtii ihmissalakuljetusta valtavaksi bisnekseksi. Sitä se on ollut aiemminkin, itse asiassa se on ollut huumekaupan ja laittoman asekaupan lisäksi tuottoisimmiksi mainittuja rikollisuuden muotoja. Toisaalta siihen kytkeytyy myös muita ilmiöitä, kuten ihmiskauppaa, rahanpesua ja passiväärennöksiä.

Tietoa liikkuu yhteisön sisällä ja somessa

Tyypillinen salakuljettajille maksettu summa on 5 000–10 000 euroa tai dollaria. Nämä ovat olleet pitkän ajan säästöjä, omaisuus on myyty tai länsimaissa asuvat sukulaiset osallistuvat matkan kustannuksiin. Tai sitten jäädään salakuljettajille velkaa, jota sitten työnteolla maksetaan myöhemmin.

– Asiaan vaikuttaa, mistä salakuljetettava matkustaa ja minne. Pystyykö salakuljetettava matkustamaan itsenäisesti, niin että hänelle annetaan passi ja matkalippu, vai pitääkö hänet saattaa. Toisaalta kuljetusmuodot riippuvat siitä, kuljetetaanko yksi henkilö vaiko kaksikymmentä, kertoo Ikonen.

Tieto ihmissalakuljettajista kulkee maahantulijoiden yhteisön sisällä, nykyään myös sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi tiedetään joku henkilö, joka hoitaa salakuljetuksia, ja annetaan hänelle toimeksianto, että pitää saada sukulaisia tai tuttavia vaikkapa Suomeen tai Pohjoismaihin.

– Tulijoille sanotaan, että maksatte tämän summan pankkiin, sitten saatte lisää ohjeita. Seuraavaksi toimitetaan matkustusasiakirjat ja ohjataan ensimmäiseen pisteeseen, esimerkiksi Istanbuliin, ja majoitetaan hotelliin, joka on salakuljettajien hallinnassa. Odottelun jälkeen annetaan uusi lippu ja henkilöllisyystodistus ja näin päästään eteenpäin. Ja sitten on näitä pitkänmatkankuljetuksia autoissa.

Moni kertoo olleensa vain saattaja

Täsmällistä tietoja tyypillisistä ihmissalakuljettajista tai tarkkoja lukuja on vaikea sanoa, sillä tapaukset vaihtelevat suuresti. Monesti omia sukulaisia haetaan matkan päästä. Edelleen toimivat ne ammattimaiset ryhmät, jotka ovat organisoineet salakuljetusta jo pitkään aiemminkin.

– Usein kiinnijäänyt salakuljettaja sanoo, että hän on vain saattaja. Osaltaan näin voi ollakin, punnitsee Ikonen.

– Viime aikoina on havaittu, että salakuljettajiksi on ryhtynyt henkilöitä, jotka haistavat rahat, ja he ovat lähteneet kuljettamaan ilman aikaisempaa kokemusta. Kiinnijäämisriski on ollut aika pieni. Nyt on suunnattu voimavaroja ihan uudella tavalla. Tilanteen haltuunotto on päätavoite, Ikonen painottaa.