1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvapaikanhakijat

Löytyykö lukemista lingalaksi, opuksia oromoksi? Monikielinen kirjasto palvelee maahanmuuttajia yli 100 kielellä

Kirjastoissa saadaan yhä useammin miettiä, mitä tarjota lukemiseksi vaikkapa Kiinasta kotoisin olevalle asiakkaalle. Yleensä hyllyistä löytyy eurooppalaisilla kielillä kirjoitettuja kirjoja. Kysyntään vastaus löytyy Monikielisestä kirjastosta Helsingistä.

turvapaikanhakijat
Kuva kirjastosta, etualalla kirjaston kyltti, taustalla nainen hyllyn ääressä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teoksia 80 kielelle. Maisa Hopeakunnas / Helsingin kaupunginkirjasto

Informaatikko Riitta Hämäläinen Helsingin kaupunginkirjastosta sanoo, että maakuntien kirjastoihin lähetettävien kirjojen määrä on ollut kasvussa viime vuodet. Vuonna 2014 ympäri Suomen lähti lähes 11 000 lainakirjaa.

– Sanotaan nyt vaikkapa, että Pudasjärven kirjastoon ilmestyy esimerkiksi nepalinkielinen ihminen. Pudasjärvellä kirjastossa tiedetään nykyään, mistä voi lähteä tilaamaan kirjoja tällekin asiakkaalle.

Monikielisen kirjaston tarjonta eroaa “tavallisista” kielistä, sanoo Hämäläinen

– Olemme sopineet toimintaamme rahoittavan Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa, että emme hanki määrärahallamme kirjoja niin sanotuilla suurilla Euroopassa puhuttavilla, eikä myöskään pohjoismaisilla kielillä eikä viroksi tai venäjäksi. Näillä kielillä julkaistua kirjallisuutta kirjastot hankkivat omilla määrärahoillaan ja lisäksi muilla kielillä, joiden puhujia paikkakunnalla on yli 100.

Kirjastossa pääpaino on kaunokirjallisuudessa, jota on aikuisille, nuorilla ja lapsille.

– Lasten ja nuorten kirjoissa painopistealue on kielen oppimisessa. Kirjastossa pidetään tärkeänä, että kodit ja vanhemmat ylläpitävät lasten kotikielen taitoa. Siihen pyrimme tarjoamaan mahdollisuuksia, sanoo informaatikko Riitta Hämäläinen

Helsingin kirjastolaitos ei hoida omalla kustannuksellaan vieraskielisen kirjaston asiakkaita. Aineistojen hankintaan on varattu noin 40 000 euroa vuodessa

Laaja kielivalikoima

Tällä hetkellä kirjojen määrä nousee tuhansiin niteisiin. Kiinaksi kirjoitettuja kirjoja on runsaat 3 100, arabiaksi 2 900 ja somaliaksi 2 600. Persiankielistä kirjallisuutta löytyy yli 2 100 ja japaniksi ja turkiksi kirjoitettua alun toista tuhatta nidettä, luettelee Hämäläinen.

Kirjaston kokoelmissa on teoksia 80 kielelle. Jos mukaan lasketaan kaikki kielet, joilla löytyy lukemista, kielten määrä nousee sataan.

– Harvinaisempia kieliä ovat esimerkiksi Afrikassa puhuttavat kielet oromo ja fulfude, meillä on kummallakin kielellä muutama kirja.

Riitta Hämäläisen mukaan suurien kielien, esimerkiksi kiinan, arabian, somalin ja persian, hankkiminen ei vaikeaa.

– Suomessa on muutamia kirjakauppoja. Kirjoja voidaan hankkia myös Ruotsissa, Britanniassa ja Kanadassa toimivilta pienemmiltä kaupoilta ja kustantajilta, jotka ovat usein keskittyneet johonkin tiettyyn kieleen

Sellaisista maista, joissa on epävakaa yhteiskunnallinen tilanne, on hankala saada kirjoja, sanoo Hämäläinen.

Lähikuva kirjaston hyllystä.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on teoksia 80 kielelle. Maisa Hopeakunnas / Helsingin kaupunginkirjasto

–Toki on joitakin kieliä, joilla on vaikea saada kirjoja, vaikka niille olisi kysyntää täällä Suomessa. Esimerkiksi Afganistan, jossa puhutaan sellaisia kieliä kuin dari ja pashtu sekä Kongo, jossa puhutaan kieltä nimeltä lingala, sanoo Hämäläinen

– Näillä kielillä kirjoitetulla kirjallisuudella olisi kysyntää. Valitettavasti sellaisia kirjakauppoja, jotka pystyisivät kirjoja tarjoamaan, on vain vähän tai ei ollenkaan. On myös olemassa joitakin hyvin harvinaisia kieliä, joille on mahdoton saada kirjoja hankituksi.

Painettujen kirjojen lisäksi Monikielinen kirjasto tarjoaa äänikirjoja, e-kirjoja, lehtiä ,elokuvia ja musiikkia.

Lue seuraavaksi