Kun metsästysase räjähtää – katso kuvat

Jos haulikkoon on mennyt roskia tai hirvikiväärin piippu tökkää mättääseen, on ase puhdistettava ennen seuraavaa laukausta. Poliisin asehallinnon hajonneiden aseiden kokoelma kertoo miksi.

Kotimaa
Haulikon revennyt patruunapesä.
Haulikon patruunapesä ei kestänyt painetta, vaan antoi aina tähtäyskiskoa myöten periksi.Milla Vahtila

Ampuma-aseet ovat nopeasti syntyvällä korkealla kaasunpaineella toimivia laitteita.

Esimerkiksi hirvenmetsästyksessä paljon käytetylle Nato-patruunalle – .308 Winchesterille– pesitetyssä aseessa ruutikaasun tuottama paine voi olla yli 4000 baaria. Haulikko laittaa haulit liikkeelle noin tuhannella baarilla.

Vertailun vuoksi – täyden sukelluspullon paine on 200 tai jopa 300, napakan tavallisen polkupyörän renkaan noin viisi ja vappupallon runsas 1,1 baaria. Silti jälkimmäisenkin poksahdus saa riekaleet lentämään ja ääni voi säikäyttää.

Korkea paine onkin keskeinen syy siihen, miksi aseiden käyttöturvallisuus on tarkastatteva. Asetarkastuksissa Suomi toimii valtioiden välisen C.I.P – sopimusjärjestelmän (siirryt toiseen palveluun) mukaisesti. Esimerkiksi Saksa, Italia ja Venäjä ovat myös C.I.P.-maita, joten niistä tulevat aseet ovat valmiiksi leimattuja.

USA:ssa eri systeemi

Sen sijaan Yhdysvalloissa käytäntö on toinen, joten sieltä tulevat aseet on erikseen tarkastettava. Myös muun muassa turkkilaiset aseet joutuvat testipenkkiin. Toki Riihimäellä toimiva asehallinto tarkastaa myös Suomessa valmistetut aseet - suurin asiakas on italialaisen Berettan omistama Sako.

C.I.P.-tarkastuksessa ase ensin tutkitaan silmämääräisesti. Sitten siihen sovitetaan tarkasti juuri kyseisen patruunatyypin mukaisia mittatappeja, joita kutsutaan patruunapesätulkeiksi. Osan tulkeista pitää sujahtaa aseeseen vaivattomasti, osan taas pitää olla niin tiukkoja, ettei ase sulkeudu.

Seuraavaksi aseella ammutaan tavallista voimakkaammiksi ladattuja korkeapainepatruunoita, minkä jälkeen ase tarkastetaan uudelleen.

Asehallinnon tarkastuksessa on tänä vuonna ollut 1542 maahantuotua uutta asetta, joista 32 on hylätty. Hylätyistä aseista 14 on ollut haulikkoja ja 15 kiväärejä. Lisäksi on hylätty yksi mustaruutiase, pienoiskivääri ja pistooli.

Klappia väärässä paikassa

Ylivoimaisesti yleisin hylkäämisen syy on ollut liian pitkä sulkuväli. Toisin sanoen patruunan ja iskupohjan väli on ollut liian suuri.

Vaikka kyse on millin kymmenesosasta, voi liian suuri rako johtaa siihen, että hylsy hajoaa tai että ase vähintään ”sylkee silmille”. Eli puhaltaa kovalla paineella kuumia kaasuja ampujan naamalle.

Suurin osa hylätyistä uusista aseista on ollut korjattavissa. Useimmiten maahantuoja toimittaakin ne asesepän tekemien parantelujen jälkeen uudelleen tarkastettaviksi.

Kerran tehty tarkastus ei silti takaa, että pitkään käytössä ollut laadukaskaan ase olisi turvallinen. Laukaus laukaukselta piippu kuluu, runko väsyy ja lukko löystyy. Suurta laukausmäärää tavallisempi syy aseen huonoon kuntoon on kuitenkin riittämätön hoito.

Harva puhdistaa liikaa

Uudessa aseessa jo pelkkä ruosteen löytyminen voi olla C.I.P-tarkastuksen hylkäämisen peruste. Jos ase jahtireissun jälkeen jää kuivattamatta ja öljyämättä, korroosio alkaa salakavalasti. Ruostuminen vauhdittuu, kun märkä ase on tiiviissä pussissa.

Myös aseen kolhiintuminen tai esteen joutuminen piiippuun voi olla erittäin vaarallista. Pienikin lumimäärä maa-aineksesta puhumattakaan on poistettava asianmukaisilla puhdistusvälineillä ennen ampumista. Joskun myös virheellinen patruuna voi aiheuttaa vaurion tuhoisin seurauksin.

Oma lukunsa ovat uudelle omistajalle siirtyvät vanhat aseet, joiden aiempaa käyttöhistoriaa uusi luvanhaltija ei tunne. Ne on viisasta antaa ammattitaitoisen asesepän huollettaviksi ja tarkastettaviksi ennen käyttöä.

Myös valtion asetarkastuspalvelut ovat aseenomistajien käytettävissä. Vanhoja aseita tulee kuitenkin Poliisihallituksen arpajais- ja asehallintoyksikön tarkastettavaksi harvoin. C.I.P.- tarkastuksen hinta on nykyisin 17 euroa.

– Se on halpa henkivakuutus, sanoo asehallinnon päällikkö Mika Lehtonen.

Varjopuolena on, että huonokuntoinen ase voi ylipainepatruunoilla tehtävissä koeammunnoissa hajota.

Mieluummin kuitenkin siinä – teräslevyin suojatussa testipenkissä – kuin kymmenen sentin päässä silmistä.

Haulikon revennyt patruunapesä.
Haulikon patruunapesä ei kestänyt painetta, vaan antoi aina tähtäyskiskoa myöten periksi.Milla Vahtila
Revennyt 12/76 haulikon piippu.
Revennyt 12/76 haulikon piippu. Syy: Este piipussa.Milla Vahtila
Kiväärin piipussa esteenä alitehoisesta edellisestä patruunasta jäänyt luoti.
Kiväärin piipussa esteenä alitehoisesta edellisestä patruunasta jäänyt luoti. Asehallinnon testipenkissä tehty koe.Milla Vahtila
Rikkinäinen ase.
Tällainen tuho on saatu aikaan, kun patruunan tilalla on yritetty käyttää dynamiittia.Milla Vahtila
Vanhan hanallisen haulikon rikkinäinen patruunapesä.
Vanhan hanallisen haulikon patruunapesä on pettänyt.Milla Vahtila
Haulikon piippu ja sulku ovat pettäneet.
Haulikon piippu ja sulku ovat pettäneet.Milla Vahtila
Puoliautomaattikiväärin 30-06 rikkinäinen lukko.
Puoliautomaattikiväärin 30-06 lukko on pettänyt. Todennäköinen syy: Liian iso sulkuväli.Milla Vahtila
Poliisin arpajais- ja asehallinnon tallettamia vaurioituneita aseita ja niiden osia.
Poliisin arpajais- ja asehallinnon tallettamia, eri tavoin vaurioituneita aseita ja niiden osia. Näiden aseiden hajoamisissa ei ole menetetty ihmishenkiä.Milla Vahtila
Kolme erilaista käsiasetta.
Vääränlaatuisella tai liian suurella määrällä ruutia ladatut patruunat ovat tyypillisiä aseräjähdyksen syitä. Tämän on syytä etenkin patruunoita itse lataavien harrastajien syytä muistaa.Milla Vahtila