Iloa, surua, pelkoa, kiintymystä: koirallakin on tunteet, sanoo eläintenkouluttaja

Koiria vähemmänkin tunteva ihminen tietää, että koira tuntee ainakin pelkoa, kiihtymystä ja kiintymystä. Eläintenkouluttaja Tuire Kaimio sanoo kuitenkin, että koira tuntee myös ainakin uteliaisuutta ja tietenkin iloa.

Kotimaa
Terrieri skeittaa.
Dortmundin Koira & Kissa -messujen lehdistötilaisuudessa nähtiin skeittaava jackrussellinterrieri.Maja Hitd / EPA

Ihmiset usein arjessaan tulkitsevat ja selittävät koirien ja muidenkin eläinten käyttäytymistä ihmisten tunteisiin liittyvin termein. Eläimiä päärooleissa käyttävät draamaelokuvat usein inhimillistävät eläimiä, esittävät ne tavoilla, jotka saavat katsojan samaistamaan eläimen ja ihmisen.

Tuire Kaimio on useiden eläinnäyttelijöiden kouluttaja. Hän pitää selvänä sitä, että koirillakin on tunteet. Riippuu koirasta, mistä se kokee iloa, sanoo Kaimio.

– Toki niillä on aivan lajeille ominaisia juttuja, ja veikkaisin, että useimmat koirat kokevat iloa esimerkiksi siitä, että ne pääsevät etsimään ruokaansa ja viilettämään vapaana metsässä, elleivät ole sitten oppineet yhdistämään siihen pelkoa. Aivan selvästi iloa tuottaa se, että ne tapaavat uudestaan tuttuja olentoja.

– Mutta sitten niillä on tietenkin yksilökohtaisia juttuja, esimerkiksi se, mistä ne ovat oppineet pitämään ja mihin niiden veri vetää. Jollekin koiralle voi olla vaikka paimentaminen asia, mitä se suuresti haluaa. Ne ainakin näyttävät siltä, että ne tuntevat iloa juuri sillä hetkellä, kun ne huomaavat pääsevänsä paimentamaan.

Oppimisen iloa myös eläimillä

Tuire Kaimio sanoo, että eläinten elekielen perusteella monet eläimet tuntevat iloa ja onnistumisen riemua silloin, kun niille opettaa jotakin ja silloin, kun ne keksivät, mikä juttu oikeasti on kyseessä.

Kun hevoselle asiaa on riittävän monta kertaa toistanut, ja se ymmärtää asian, niin hevonen saattaa höristä itselleen. Hevonen ymmärtää, että meni putkeen, jo ennen kuin sitä on ehtinyt palkita, Kaimio tulkitsee.

Tuire Kaimio sanoo, että koira oletettavasti tuntee myös surua, ainakin tulkittaessa sen elekieltä.

– Päätellen siitä, miten ne reagoivat, kun joutuvat pidemmäksi aikaa eroon niille tutuista ihmisistä, tai jos vaikka perheen toinen koira kuolee. Jotkut eivät reagoi ollenkaan, mutta mielestäni jotkut reagoivat aivan selvästi. Näyttää siltä, että ne surevat.

– Olen nähnyt narttuja silloin, kun niiden pennut ovat lähteneet. Osa ei välitä ollenkaan, mutta osa on selvästi masentuneen oloisia. En tiedä, tuntevatko ne surua, mutta jotenkin allapäin ne ovat.

Koira reagoi ihmisnäyttelijän tunteisiin

Ainakin ihmisten kanssa eläneet koirat myös peilaavat ihmisten tunteita, ja jopa näyttelijän eläytymistä.

– Itselläni on tästä aika metkoja kokemuksia näyttelijäkoirista. Muistan hyvin kohtauksen, missä näyttelijä on haudan vieressä ja sillä on koira, joka on opetettu istumaan vieressä riittävän pitkän aikaa.

– Harjoituksissa näyttelijä vain puhuu vuorosanansa lävitse ja koira vain nököttää siinä. Mutta kun sitä ruvetaan kuvaamaan ja näyttelijä rupeaa ikään kuin tuntemaan, niin sitten meillä onkin koira, joka ulvoo siinä vieressä ja näyttää tosi murheelliselta!

Koira on erittäin tarkka havainnoimaan ihmisen pieniäkin eleitä, ilmeitä ja käyttäytymistä. Kaimio kertoo Den bästa vännen -elokuvan kuvauksista:

– Ihminen aikoo hypätä veteen, siis tehdä itsemurhan. Kohtauksessa koira on kiinni lyhtytolpassa ja sitten ihminen päättääkin, ettei hän sittenkään hyppää, vaan palaa koiran luokse.

– Koiralle ei etukäteen ollut opetettu mitään muuta kuin että istu siinä paikallasi, mutta se on todella, aidosti huolissaan, kun se katsoo veteen ja vinkuu. Oli ällistyttävää, kuinka ilahtunut ja helpottunut koira oli, kun ihminen kääntyykin takaisin. Tuskin se tiedostaa, että ihminen päättäisi tehdä itsemurhan, mutta selvästi se aistii tunnetilat ja elää siinä mukana.