Tsiprasin lyhyet juhlat – pääministerin salkussa muhii viisi massiivista haastetta

Alexis Tsipras, Kreikan entinen ja nyt myös tuleva pääministeri juhli sunnuntaiyönä toistamiseen parlamenttivaalien voittoa. Juhlat päättyvät tähän. Listasimme viisi ongelmaa, joita vaalivoitto ei raivannut Tsiprasin tieltä.

Ulkomaat
Syrizan puheenjohtaja Alexis Tsipras lähettää lentosuukon kannattajilleen vaalivoittojuhlissa.
Syrizan puheenjohtaja Alexis Tsipras juhlii vaavoittoa kannattajiensa edessä.EPA / Orestis Panagiotou

Harva uskoi, että uusi alku olisi näin helppo. Alexis Tsipras johti Syriza-puolueen Kreikan parlamenttivaaleissa selkeään voittoon ja summasi hallituspohjan salamannopeasti.

Helpot tehtävät kuitenkin loppuvat tähän. Tsiprasilla on käsissään sama, syvillä haavoilla oleva talous ja epäluuloiseksi mukiloitu kansa, jonka rahat kuluvat arjen voiteluun.

1 Talous: Yhä kriisissä

Alkuperäinen haaste ei ole kadonnut minnekään: Kreikan talous on edelleen pahassa jamassa. Alkuvuodesta tälle vuodelle povattiin 2,5 prosentin kasvua, nyt talouskasvun ennustetaan painuvan 2,3 prosenttia miinukselle.

Syynä on muun muassa alkuvuoden taloudellinen epävarmuus: tuolloin arvuuteltiin, pysyykö Kreikka eurossa. Pääomapako eli pankkitilien tyhjentäminen ja siitä seuranneiden pääomarajoitusten takia tilanne synkkeni entisestään.

Kreikassa työttömyysaste on edelleen 25 prosenttia ja velkataakka 180 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maa kaipaa kipeästi investointeja, jotta työpaikkoja syntyisi lisää. Kasvua hidastaa sekin, että internet on Kreikassa hidas ja epäluotettava.

Työntekijöitä Ateenan pörssissä.
Ateenan pörssi oli kesällä kiinni viisi viikkoa. Myös pankit olivat viikkoja suljettuna ja käteisnostoja oli rajoitettu.Alexandros Vlachos / EPA

Kreikka tarvitsee nyt ennustettavuutta ja johdonmukaista politiikkaa, jotta sijoittajat uskaltaisivat investoida maahan. Pääministeri Tsiprasin pitää viedä EU:n talousuudistuksia läpi parlamentissa ja toteuttaa ne käytännössä.

2 Korruptio: Kirjekuoret voitelevat arkea

Kreikassa maan tapa on maksaa ylimääräistä monesta palvelusta – ei aina, mutta usein. Jos haluaa, että auto menee katsastuksessa läpi, lääkäri leikkaa tai tuomari hyväksyy avioeropaperit, on parasta sujauttaa hieman ylimääräistä kirjekuoressa. Hinnastoa ei ole, mutta jokainen tietää suurin piirtein, minkä verran kannatta maksaa.

Moni kreikkalainen valittaa, ettei heillä ole varaa maksaa veroja. Osin syynä ovat korruption paisuttamat maksut tavallisista yhteiskuntapalveluista.

Verohallinto on jonkin verran tehokkaampi kuin aikaisemmin, mutta se kärsii yhä monimutkaisista pykälistä ja tehottomuudesta. Muut EU-maat ovat vaatineet uudistuksia ja tarjonneet asiantuntija-apua, ja edistystä on tapahtunut.

Tsipras ei ole ryvettynyt korruptioskandaaleissa yhtä pahasti kuin ”vanhat” valtapuolueet Uusi demokratia tai Pasok. Hän on luvannut kitkeä korruptiota, mutta myös Syrizan johto on ehtinyt palkata sukulaisiaan valtion eri huippuvirkoihin.

3 Muuttoliike: Turvapaikanhakijoita ja aivovuotoa

Kreikka painii kaksisuuntaisen muuttopaineen alla. Yhtäältä Välimeren yli ja Turkista saapuu kymmeniä- jopa satojatuhansia pakenevia ihmisiä, jotka tarvitsevat apua. Toisaalta Kreikasta lähtee samassa mittakaavassa koulutettuja ihmisiä, joilla olisi mahdollisuus kääntää maan talouden synkkä kurssi.

Vaikka suurin osa turvapaikanhakijoista on matkalla edemmäs Eurooppaan, Kreikka on monien kulkuväylällä. Pakolaiskriisi on ravisuttanut talouskriisissä kahlaavaa Kreikkaa, erityisesti Lesboksen saarta, jonka asukasluku lähes tuplaantui 20 000 ihmisen rantauduttua saarelle. Tilanne on äitynyt yhteenotoiksi tulijoiden ja poliisiin välillä.

Turvapaikanhakijoita saapuessaan Lesboksen saarelle 9. syyskuuta 2015.
Turvapaikanhakijoita saapumassa Lesboksen saarelle 9. syyskuuta. Angelos Tzortzinis / AFP

Samalla työttömyys ja näköalattomuus ajaa nuoria osaajia pois maasta. Jopa 300 000 kreikkalaista on lähtenyt sen jälkeen, kun talouskriisi alkoi. Heistä suurin osa on korkeasti koulutettuja ammattilaisia tai vastavalmistuneita, iältään 20–40-vuotiaita.

4 Ulkosuhteet: Teini-ikäisen kiukuttelijan maine

Tsiprasin ensimmäinen hallituskausi oli paikoin hyvin hapuileva. Ideologisessa huumassa yritettiin rakentaa koalitiota Saksaa ja liittokansleri Angela Merkeliä vastaan. Kreikassa vaadittiin sotakorvauksia ja natsien ottaman pakkolainan takaisinmaksua, uhattiin jopa takavarikoida saksalaista omaisuutta Kreikassa.

Kreikan EU-politiikka oli ennalta arvaamatonta. Monen EU-maan kärsivällisyys ehti jo loppua kesällä, kun Kreikka poukkoili sinne tänne.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde näpäytti kesällä, että lainaneuvottelujen osapuolten tulisi käyttäytyä kuin aikuiset. Jotta maa pystyisi toimimaan muiden kanssa, sen poliittinen johto ei voi käyttäytyä kuin teini.

5 Luottamuspula: Vain velalliseen voi luottaa

Kreikan ehkä suurin ongelma on koko yhteiskuntaa leimaava luottamuspula. Maassa, jossa ei voi luottaa siihen, että viranomainen tai lääkäri tekisi parhaansa ilman lahjusta, on vaikea uskoa moneenkaan asiaan.

Myöskään poliitikkoihin ei luoteta – sunnuntain matala äänestysprosentti on osoitus siitä. Vain 55 prosenttia kreikkalaista äänesti valeissa. Tammikuussa vielä 63 prosenttia jaksoi vaaliuurnille.

Moni kreikkalainen luottaa vain siihen kaveriin, joka on palveluksen velkaa. Ilman luottamusta Kreikkaan ei synny yhteisöllisyyttä, sillä jokainen ajattele vain omaa etuaan. Yhteiskuntarakenteet rapistuvat entisestään.

Tälle pohjalle yhteen hiileen puhaltavan yhteiskunnan rakentaminen alkaa lähes nollasta. Tsiprasin on aika palata arkeen.

Ateenalaisia penkillä istumassa.
Moni kreikkalainen luottaa enää itseensä – tai naapuriin, joka on palveluksen velkaa. EPA / Oretis Panagiotou

_Dan Ekholm, Yle Uutiset, Ateena _