Ministeri Grahn-Laasonen: "Eivät nämä leikkaukset ole ensisijainen uhka koulutuksellemme, sivistyksellemme ja tutkimukselle"

Hallitus uudistaa suomalaista koulutusjärjestelmää uudistamalla ammattikoulutusta sekä selkeyttämällä korkeakoulujen työnjakoa ja hallintoa. Samalla hallitus leikkaa koulutusmäärärahoista lähes kolme miljardia euroa. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen uskoo vaikean yhtälön onnistuvan.

politiikka
Sanni Grahn-Laasonen.
Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen.Yle

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on profiloitunut koulutuksen puolestapuhujaksi. Vielä vappupuheissaan Porissa ja Lahdessa hän kehotti yhteiskuntaa tekemään arvovalinnan nimenomaan koulutuksen puolesta.

Nyt Grahn-Laasonen istuu hallituksessa, joka on leikkaamassa koulutusmäärärahoista lähes kolme miljardia euroa vaalikauden aikana. Grahn-Laasonen joutuu nyt vastaamaan Sipilän hallituksen saamaan ensimmäiseen välikysymykseen aiheesta. SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP kysyvät hallitukselta, miten Suomesta voidaan tehdä koulutuksen ja osaamisen kärkimaa, jos koulutuksen määrärahoista leikataan samalla voimakkaasti.

– Suomi on jatkossakin koulutuksen kärkimaita, meillä on erinomainen koulutusjärjestelmä, jota haluamme edelleen kehittää ja nämä leikkaukset ovat valitettavia, mutta tässä tilanteessa aivan välttämättömiä. Mutta ne voivat toimia myös muutosvoimana eli samaan aikaan uudistamme ja pyrimme rakenteellisten uudistusten kautta turvaamaan sen ytimen eli sen koulutuksen ja tutkimuksen laadun, vakuuttelee ministeri Grahn-Laasonen.

Edelleen lisää tehoa korkeakoulutukseen

Yliopisto-opiskelijat protestoivat hallituksen leikkaamiskaavailuja vastaan muun muassa valtaamalla Helsingin yliopiston päärakennuksen Porthanian. Mielenilmauksen tarkoituksena on vastustaa yliopistoon kohdistuvaa leikkauspolitiikkaa.

Opetusministeri Grahn-Laasonen sanoo ymmärtävänsä yliopistoväen huolen, mutta luottaa määrärahaleikkausten vaikuttavan opetuksen ja tutkimuksen sisältöjen sijaan rakenteisiin.

– Eivät nämä leikkaukset ole ensisijainen uhka koulutuksellemme, sivistyksellemme ja tutkimukselle, vaan se ensisijainen uhka on se, että muutosta ei saada aikaan ja emme pysy ajan hermolla. Ettei onnistuta uudistamaan meidän koulutusjärjestelmäämme.

Korkeakoulujen profiilit nousuun

Grahn-Laasonen pitää koulutuksen ja tutkimuksen päällekkäisyyttä rahanreikänä suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Opetusministerin mukaan hallitus tulee pyytämään niin yliopistoilta kuin ammattikorkeakouluiltakin esityksiä oppilaitosten työnjaon tiivistämisestä.

– Ennen kaikkea nyt kannattaisi lähteä miettimään työnjako kuntoon, että kaikilla meidän korkeakouluillamme olisi vahvat profiilit, ja että ne keskittyisivät ennen kaikkea sellaisiin aloihin, joilla ne pystyvät tekemään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta. Sitä kautta voidaan nostaa Suomen tieteen ja tutkimuksen tasoa myös tässä vaikeassa tilanteessa, vakuuttaa Grahn-Laasonen.

Suomessa on tällä hetkellä 24 ammattikorkeakoulua. Kysyttäessä ammattikorkeakoulujen yksikköjen vähentämisestä Grahn-Laasonen heittää pallon oppilaitoksille itselleen:

– Keskustelu yksiköiden ja korkeakoulujen määrästä on sellainen, mikä lähtee kyllä korkeakouluista ensisijaisesti itsestään, että pohditaan millä tavalla resurssit on järkevä järjestää.

– Ennen kaikkea lähtisin keskittymään työnjakoon eli siihen, mitä tehdään, ettei olisi liikaa päällekkäisiä vastuita, koska silloin resurssimme ovat hajallaan ja olisi tärkeää pyrkiä siihen, että ne olisi viisaasti käytetty.