Joka kymmenes poika on vailla tosiystävää

Isolla osalla nuorista, varsinkin pojista, ei ole yhtään läheistä ystävää. Myös maahanmuuttajanuorilla yksin jääminen on selvästi muita yleisempää. Tutkijat painottavat, että vuorovaikutustaitojen opettamiselle on tarvetta.

Kotimaa
Nuori mies.
Vailla ystävää olevat nuoret kokevat terveytensä muita nuoria huonommaksi.Yle

Monelta nuorelta puuttuu läheinen ystävä, jolle voisi puhua luottamuksellisesti omista asioista. Pojista näin kertoo joka kymmenes. Tytöillä sydänystäviä on poikia enemmän. Heistä noin kuusi prosenttia sanoo, ettei todella läheistä ystävää ole.

Kouluterveyskysely tehtiin peruskoulun viimeisten luokkien, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaille. Kymmenen viime vuoden aikana yksin jäävien nuorten määrä on vähentynyt. Tutkijoiden mukaan se on kuitenkin edelleen liian yleistä.

– Ilmiselvästi on yhä tarvetta sille, että kouluissa ja oppilaitoksissa kiinnitetään huomioita yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja vahvistavaan toimintaan, erikoistutkija Nina Halme Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta THL:stä toteaa.

Myös maahanmuuttajanuorilla ystävien puute on selvästi muita yleisempää. Se koskettaa varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajia, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa.

Terveys koetaan muita huonommaksi

Tosiystävää vailla olevat nuoret kokevat terveytensä muita huonommaksi.

– Näillä nuorilla on enemmän erilaisia fyysisiä vaivoja, enemmän ahdistusoireita, enemmän masennusoireita. Lisäksi heillä on enemmän koulunkäyntiin liittyviä haittoja, lastenpsykiatri Päivi Santalahti THL:stä sanoo.

Myös opiskeluvaikeudet, uupumus ja kiusatuksi joutuminen ovat näillä nuorilla muita yleisempiä.

Ihmissuhdetaitoja voi oppia ja yksin jäämistä siten vähentää. Päivi Santalahden mukaan näiden taitojen opettaminen on jo kouluissa hyvällä mallilla, mutta siihen pitäisi edelleen satsata. Hän kiinnittäisi huomiota varsinkin poikien yhteisöllisyyteen.

– Ihan samalla tavalla kuin liikunnallisia taitoja, akateemisia taitoja ja taidetaitoja, myös ihmissuhdetaitoja voi oppia. Aikuisten, jotka kuitenkin päättävät monista asioista, täytyy mahdollistaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen mahdollisimman hyvä oppiminen kouluissa.

Ystävän puute uhkaa hyvinvointia, kun se jatkuu pitkään

Kouluterveyskysely kertoo, kuinka moni nuori on vailla ystävää, mutta ei anna suoraa vastausta siihen, kuinka moni kokee itsensä yksinäiseksi. Kaikille yksinolo ei kuitenkaan ole oma valinta.

Useimmilla lapsilla ja nuorilla yksinäisyys on ohimenevää. Se voi liittyä esimerkiksi muuttoon toiselle paikkakunnalle, koulun vaihtoon tai vanhempien eroon. Tällöin yhteys läheiseen ystävään voi hiipua, mutta nuori saa ajan myötä uusia ystäviä.

– Osalla ilman ystävää oleminen on kuitenkin pidempiaikaista, ja erityisesti silloin se on merkittävä hyvinvointia uhkaava tekijä, erikoistutkija Nina Halme THL:stä sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaan Kouluterveyskyselyyn vastasi viime keväänä noin 120 000 nuorta. Vastaajat olivat peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaita sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.