Ensi vuonna joka 80. koulutetaan lääkäriksi – silti lääkäripula osassa maata

Koulutustarvetta on hankalaa arvioida, muistuttaa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Pentti Huovinen. Tarve selviää vuosien viiveellä. Hammaslääkäreitä alkaa olla kohta tarpeeksi.

terveys
Lääkäri mittaamassa potilaan verenpainetta.
Yle

Suomessa valmistuu lähivuosina 750 lääkäriä vuodessa. Silti alueellisissa medioissa on usein juttuja lääkäripulasta. Lääkärien tarvetta on vaikea ennakoida.

– Ruuhka-Suomen lääkärivaje alkaa vähitellen helpottaa, mutta meillä on Kainuussa yhä suuri osa vakansseja vapaana. Vuonna 2016 laskennallisesti joka 80. aloittaa lääkäriopinnot. Kohta joka suvussa on oma lääkäri, pohtii dekaani Pentti Huovinen Turun yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.

Koulutuspaikkojen vähentäminen näkyy lääkäritilanteessa vuosien viiveellä. Vuonna 1994 Turun yliopistossa päättyi hammaslääkärien koulutus. Se täytyi aloittaa uudelleen vuonna 2004 hammaslääkäripulan vuoksi.

– Meillä on itse asiassa hankaluuksia järjestää hammaslääkäreiden loppuvaiheen harjoittelupaikkoja. Perushammaslääkäreiden tarve alkaa täyttyä, mutta silläkin alalla tarvitsemme erikoislääkäreitä lisää, kertoo dekaani Huovinen.

Kohta pulaa alkaa Huovisen mukaan olla erikoislääkäreistä.

– Tarvitsemme tulevaisuudessa selvästi enemmän erikoislääkäreitä ja heidän koulutuksensa kestää 12-15 vuotta. Meidän pitäisi tehdä oikeat päätökset koulutuksen suhteen.

Suomi tarvitsee korkeasti koulutettuja

Dekaani Pentti Huovinen perää oikeita päätöksiä koulutuksen suhteen. Hänen mielestään hallituksen esitystä maisteritutkintojen vähentämisestä pitää harkita vielä.

– Suomi on aina pärjännyt sillä, että meillä on hyvin koulutettu väestö. En usko, että maisteritutkintojen vähentäminen on ratkaisu ongelmaan.

Huovinen toivoo, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut löytäisivät luontevia toimintatapoja. Käytännön työtä tekevien koulutus pitäisi turvata niin, että se tukee yhteiskunnan tarpeita.

– Me tarvitsemme korkeasti koulutettua väestöä. Se on ollut meidän selkärankamme 50-luvulta lähtien, kun Suomi on noussut.

Raju leikkaus kliinisen tutkimuksen rahoitukseen ihmetyttää

Turun yliopisto yrittää välttää irtisanomisia, vaikka korkeakoulujen rahoitusta ollaan leikkaamassa. Dekaani Huovisen mielestä tilanne edellyttää voimakasta ulkoisen rahan hankintaa. Julkinen rahoitus on tällä hetkellä noin 60prosenttia yliopiston rahoituksesta.

Kohta joka suvussa on oma lääkäri.

Pentti Huovinen

Käytännössä suurin osa tutkimusrahoituksesta tulee yliopiston ulkopuolelta.

– On vaikea ymmärtää, miksi juuri kliinisen lääketieteen rahoitusta on vähennetty 50 prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana, kun muilta aloilta vähennys on ollut pienempää, pohtii Huovinen.

Dekaani muistuttaa, että korkeatasoiset tutkimustulokset ovat heti potilaiden käytössä. Turun yliopistollinen keskussairaala on Pohjoismaisessa rankingissa kolmannella sijalla ennen Helsingin yliopistoa ja Tukholman Karolinska Institutetia.

_Korjattu ensimmäinen sitaatti 25.9.2015 kello 16:00. Joka 80. aloittaa lääkäriopinnot. Aluksi jutussa luki, että joka 80. valmistuu lääkäriksi vuonna 2016. _