Käteispalveluja karsittu rajusti – Pankki: "Yhdeksänkymppinenkin voi pärjätä verkossa"

Pankit vähentävät perinteisiä konttoreitaan sadan vuosivauhtia. Myös kassapalveluita on karsittu. Verkkotapaamiset kotisohvalta yleistyvät, mutta erityisesti ikääntyvät kaipaavat pankkiasioinnissa yhä ihmiskontaktia.

Kotimaa
Rakennusmiehet kantavat Danske Bankin kylttiä.
Yle

Pankkien konttoriverkosto harventuu ja jäljelle jäävien konttoreiden aukioloaikoja ja perinteisiä konttoripalveluja supistetaan. Finanssivalvonnan mukaan henkilöasiakkaita palvelevia konttoreita on Suomessa vielä noin 1100. 40 prosenttia henkilöasiakaskonttoreista tarjoaa käteispalveluja rajoitetusti tai ei tarjoa niitä lainkaan.

Mika Kelander Keski-Suomen kuluttajat
Mika Kelander pitää kuluttajien puolta.Timo Hytönen / Yle

Kuluttajayhdistykset ovat huolissaan.

– Monille on periaatekysymys, että halutaan henkilökohtaista palvelua. Niin kauan kun rahaa voi "pankkikirjalla" nostaa, nostetaan. Varsinkin ikäihmiset kaipaavat kontaktia, tietää Keski-Suomen kuluttajayhdistyksen puheenjohtaja Mika Kelander.

Tuttu virkailija on tärkeässä roolissa.

– Se sosiaalinen kontakti sen naisen tai miehen kanssa on tärkeää, kun se hymyilee ja puhuu. Kone kun ei sano mitään, toteaa Radio Keski-Suomen lähetykseen soittanut 67-vuotias äänekoskelaismies.

Tukea pankkiasiointiinsa tarvitsevat myös eri tavoin vajaakuntoiset ihmiset. Kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää nettipankkia kotona.

Mika Kelander kertoo, että Kuluttajaparlamentissa (siirryt toiseen palveluun) kartoitetaan parhaillaan vajaakuntoisten ihmisten kokemuksia pankkipalveluista. Tuloksia kuullaan marraskuussa.

"Verkkopankin käyttö ei ole ikäkysymys"

Yksi kovalla kädellä konttoreita karsinut on Danske Bank. Esimerkiksi Keski-Suomessa pankilla on enää yksi konttori, Jyväskylässä.

– Maailma on muuttunut. Osa asiakkaista käy konttorissa todella harvoin, eivät välttämättä edes joka vuosi, kertoo yksikönjohtaja Tarja Airaksinen Jyväskylän Danske Bankista.

Verkkotapaamiset yleistyvät, ja pankkivirkailijat neuvovat työkseen.

– Verkkopalveluita ei toki ole pakko käyttää. Esimerkiksi laskut voi jättää meille maksukuoressa ja lainaneuvotteluja voi käydä puhelimessa. Käteistä voi nostaa lähikaupan tai kioskin kassalta. Tätä opastustyötä teemme joka päivä, kertoo Airaksinen.

Airaksinen kertoo pankkinsa yli 90-vuotiaasta sijoitusasiakkaasta, joka hiljattain halusi nimenomaan verkkotapaamiseen. Asiakas halusi oppia uudet tavat hoitaa asioita.

– En näe tätä ikäkysymyksenä. Moni vanhempi ihminen vieroksuu perinteistä tietokonetta, mutta esimerkiksi tabletti on helppo tapa hoitaa asioita, Airaksinen linjaa.

Onko edessä sitten kokonaan konttoriton aika? Tuskin, koska asiakkaalla on lain mukaan oikeus peruspankkipalveluihin.

– Mutta konttorin sijainnilla ei ole enää sellaista merkitystä kuin pari vuosikymmentä sitten, Airaksinen sanoo.

Finanssivalvonta katsoo päältä

Aivan villisti pankit eivät saa palvelujaan sorvata. Finanssivalvonta tekee kerran vuodessa pankkipalveluita koskevan selvityksen (siirryt toiseen palveluun), jonka avulla seurataan erityisesti hinnoittelua ja saatavuutta.

Näin varmistutaan siitä, että luottolaitoslaissa säädetty asiakkaan oikeus peruspankkipalveluihin toteutuu eikä oikeuden toteutumista vaikeuteta kohtuuttomalla hinnoittelulla.

Selvitys perustuu havaintoihin, markkinoilta saatuun palautteeseen sekä pankeille tehtyyn kyselyyn.

Haastattelut Yle Keski-Suomelle teki Heli Kaski.