Analyysi: Milloin työttömyydestä tuli työttömän oma vika?

Mikään ei ole helpompaa kuin työttömän nuoren piiskaaminen. Aina voi kysyä, miksei nirppanokille siivoaminen kelpaa. Nuorisotyöttömyys on ankara laji ja syyllistäminen keksittiin jo 1930-laman aikoina.

politiikka
Kuvitus työttömyydestä.
Yle Uutisgrafiikka

Syyllistäminen on suhdanneherkkä ala. Taantuman iskiessä se saa lisää kierroksia. Tuon tuosta saamme lukea syytöksiä siitä, ettei työttömälle kelvannut siivoaminen tai nollatuntisopimus puhelinlinmyyntifirmassa.

Erityisen hanakasti keppiä tulee työttömille nuorille. Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 15–24-vuotiaista työttömänä oli 44 000. Kun luvuista poistetaan kausivaihtelu, nuorisotyöttömyys hipoo jo 23 prosenttia.

Kausivaihtelu tekee nuorten työttömyydestä ankaran lajin. Nuorisotyöttömyys lisääntyy toukokuussa, kun opinahjot puskevat vastavalmistuneet työmarkkinoille. Käyrä laskee taas joulukuussa, kun tavaratalot haalivat joululahjojen pakkaajia.

Työajan pidennys: myrkkyä nuorille

Hallitus on julistanut, että työnteosta on tehtävä houkuttelevampaa kuin sosiaalituilla elämisestä. Sosiaalituella eläminen on harvalle unelmaura. Pikemminkin työmarkkinoilla kipuillaan, koska kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.

Työmarkkinoiden ulkopuolelle on jo ajautunut tuhansia nuoria. He ovat kouluttautuneet esimerkiksi kulttuuri- design-, tai taidealoille, joilla työttömyysprosentti on yli 30. He vaihtavat opiskelupaikkoja tai etsivät paikkaansa maailmassa. Osa on täyttänyt kolmekymmentä, eivätkä he hae enää työmarkkinatukea.

Samaan aikaan hallitus haluaa pidentää työaikaa. Jos nyt työssäkäyvät tekevät pitempää päivää, uusia työpaikkoja syntyy entistä vähemmän. Se olisi myrkkyä nuorillle.

Missä ovat luvatut työpaikat?

Elinkeinoelämän keskusliitto on laskenut, että lomarahojen leikkaukset tai sunnuntailisien poisto toisivat 30 000 uutta työpaikkaa. Uusilla työpaikoilla ratsastettiin silloinkin, kun edelliset hallitukset poistivat omaisuusveron ja työnantajien Kela-maksun.

Pelkästään yhteisöveron alentaminen on haukannut valtion kassasta 800 miljoonaa verotuloja. Työ- ja elinkeinoministeriö on laskenut, että kun yritysten veroale on useita miljardeja. Mutta missä viipyvät luvatut työpaikat?

Syyllisten etsiminen ei ole uusi ilmiö: se keksittiin 30-luvun laman aikana. 1970-luvulla huomattiin, että myös kysynnällä ja tarjonnalla saattaa on työtttömän elämään vaikutusta. Nyt kello on käännetty taaksepäin: työttömyydestä on tullut taas oma vika.