Tutkijaryhmä läpimurron kynnyksellä: koirien geenitutkimuksesta apua ihmisten psykiatrisiin sairauksiin

Koirien käyttäytymiseen vaikuttavien geenien tutkimus saattaa auttaa löytämään syitä myös ihmisten psykiatrisiin sairauksiin. Professori Hannes Lohi puhuu jo varovaisesti alustavasti läpimurrosta ahdistuksesta ja arkuudesta kärsivien koirien geenien tutkimuksessa. Uudet löydöt saattavat osaltaan auttaa selvittämään, mikä merkitys geeneillä on esimerkiksi ihmisen sosiaalisiin fobioihin tai ahdistuneisuushäiriöihin.

tiede
Koiraemo ja pentu lepäävät
Yle

Koiran ja ihmisen perintötekijät ovat hyvin samankaltaisia. Siksi koirien geenitutkimuksesta saatavat löydöt auttavat selittämään geenien vaikutuksia myös ihmisten sairauksiin.

Hannes Lohen koiragenetiikan tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa tutkii koirien sairauksiin vaikuttavia geenejä. Ensi kuussa julkaistavaksi lähtevän tutkimuksen mukaan ryhmä on saanut lupaavia tuloksia ääniarkuuden ja arkuuden geenitutkimuksesta. Sekä koirat että ihmiset kärsivät ahdistuksesta, pelkotiloista ja pakko-oireisesta käyttäytymisestä. Professori Hannes Lohi kertoo tutkimuksista, joissa selvitetään ahdistuneisuushäiriöiden geneettistä taustaa.

– Tutkimukset osoittavat, että koirien ja ihmisten ahdistuneisuushäiriöt saattavat olla biologisesti samantyyppisiä, taustalla voi olla samantapaisia geenihäiriöitä tai tautimekanismeja. Koirien ahdistuneisuushäiriöthän muistuttavat taudinkuvaltaan ihmissairauksia ja ihmislääkkeet tehoavat aika hyvin.

Kyselyaineisto ja verinäytteet tutkimuksen ytimessä

Tutkittavat koirat eivät vietä elämäänsä koe-eläiminä, vaan tutkimuksen tekemiseen voi osallistua (siirryt toiseen palveluun) kuka tahansa koiranomistaja. Tutkimusryhmä on käyttäytymiskyselyn (siirryt toiseen palveluun) avulla ryhmitellyt tutkimukseen osallistuvat koirat kymmenkunnan erilaisen psykiatrisen sairauden osalta ryhmiin. On ääripään koiria, joilla on vaikeita ongelmia, keskitason koiria, ja koiria, joilla on hyvin vähän ongelmia. Näistä ääripäät johtuvat todennäköisemmin geeneistä, vaikka koiran taustat pitää selvittää tarkkaan.

– Haastattelemalla omistajaa selvitetään, miten koira käyttäytyi ja toimi eri tilanteissa. Teemme itse tulkinnan tästä. Kyselyissä ja käyttäytymistesteissä on tosi voimakas korrelaatio, eli oireelliset ja oireettomat koirat saadaan kyselyllä hyvin kiinni. Oireettomilla verrokeilla ei ole tutkittavaa häiriökäyttäytymistä.

Käyttäytymisen geenitutkimus ei ole helppoa. Ympäristötekijätkin vaikuttavat voimakkaasti, eli esimerkiksi miten koiraa on käsitelty kasvattajan ja omistajan luona ja millaisia ovat pentuiän kokemukset.

Lisäksi tutkijat keräävät koirien sukutauluja. "Adhd"- ja arkojen koirien verinäytteistä on etsitty biomarkkereita, jotka ovat muuttuneet verrokkeihin nähden. Tulokset ovat jännittäviä, sanoo Lohi.

– Pienissä piloteissa on todettu viitteitä siihen suuntaan, että samoja biomarkkereita kuin ihmispuolella on huomattu myös koirissa. Tämä saattaa myös tukea neuropsykiatristen sairauksien yhteistä taustaa.

Kolme koiraa istuu nätisti rivissä
Hannu Harhama /Yle

Geenialuelöydökset auttavat tunnistamaan ihmistenkin sairauksien syitä

Koirissa tutkitaan ahdistuneisuutta, ja ihmistä vaivaavia vastaavia ongelmia ovat äärimmäinen ujous, arkuus, pidättyväisyys tai sosiaalinen fobia. Koiran voimakasta ääniarkuutta taas on verrattu ihmisen paniikkihäiriöön. Lohen ryhmä on onnistunut tunnistamaan koirien perimästä geenialueita, jotka liittyvät arkuuteen ja ahdistuneisuuteen.

– Puolet häiriöstä selittyy geeneillä, mikä on aika voimakas vaikutus. Keräämme nyt lisänäytteitä, joiden avulla voidaan varmistaa aiempia tuloksia ja kenties tunnistaa lisää geenialueita, mitkä liittyvät arkuuteen. Näin päästään laajemmin arkuuden syyhyn käsiksi. Geenilöydöksiä voidaan verrata kollegojen ihmisaineistoihin, eli löytyykö yhtäläisyyksiä.

Koirat voivat auttaa tunnistamaan psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä ja auttaa ymmärtämään sairauksien neurobiologiaa.

Hannes Lohi

– Koirat voivat auttaa tunnistamaan psykiatrisiin sairauksiin liittyviä geenejä ja auttaa ymmärtämään sairauksien neurobiologiaa. Tämä voi edistää varhaisdiagnostiikkaa ja parempia hoitokeinoja ja voidaan miettiä myös erilaisten ympäristötekijöiden merkitystä ja vaikutuksia tarkemmin, esimerkiksi liikunnan ja käyttäytymisterapian suhteen, Lohi kertoo.

Ahdistuneisuushäiriöksi luettava pakko-oireinen käyttäytyminen voi olla ihmisellä pelkästään ajatuksissa tai näkyä myös käytöksessä, mutta koiralla voidaan tietysti seurata vain käyttäytymisen häiriöitä. Koira saattaa esimerkiksi jahdata häntäänsä pakonomaisesti, tuntikaupalla.

– Eri geenit voivat yhdistyä samaan biologiseen mekanismiin, vaikuttaa vaikka serotoniinin tai dopamiinin tuotantoon. Näin löydetaan mekanismeja psykiatristen sairauksien takana. Meidän ei kuitenkaan tarvitse aiheuttaa näitä sairauksia koirille tutkimusta varten, vaan niitä on niillä luonnostaan, muistuttaa Lohi.

Lisää näytteitä ja tutkimusta tarvitaan

Tutkimusryhmän uusitulla käyttäytymiskyselyllä on kerätty pian 10 000 vastausta. Tavoittena on kerätä laajempi, kymmenien tuhansien erirotuisten koirien aineisto ja tehostaa näin geenitutkimuksia.

– Tutkimustemme mukaan jopa kolmasosa koirista kärsii arkuudesta ja ääniarkuudesta, vaikka rotujen välillä on vaihtelua. Kymmenien tuhansien koirien aineistossa siis kolmannes tarkoittaa tuhansia oireista eri tavoin kärsiviä koiria. Tämänkaltaisella kansainvälisesti ainutlaatuisella aineistolla voisi saada merkittäviä läpimurtoja aikaan. Suomi on ainutlaatuinen paikka tehdä tätä, sillä meillä pystytään keräämään laajasti näytteitä. Koirien kasvattajat ja omistajat ovat hyvin mukana, kiittelee Hannes Lohi.

Koirien sisäsiittoisuus edistää geenitutkimusta, kun jopa muutaman sadan yksilön tutkimuksella voidaan saada samoja tuloksia kuin ihmistutkimuksissa kymmenien tuhansien yksilöiden aineistolla.

– Meillä on hyviä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Ihmisiltä kerätyssä tutkimusaineistossa löydöksemme päästään toistamaan aika nopeasti ja myös päinvastoin.