Yritysten verovelat jo yli kolme miljardia euroa – harmaan talouden ehkäisyvälineet kortille

Yritysten verovelka oli elokuun loppuun mennessä jo yli kolme miljardia euroa. Yritysten verovelkojen määrään vaikuttavat mitä suurimmassa määrin harmaa talous ja yhteiskunnan talouden tilanne. Näin sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.

talous
Seteleitä
Yle

Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimiston toimitsija Jari Lindqvist tulee työmaan portista Helsingin Jätkäsaaressa. Miehen kainalossa pullottaa sininen kansio ja kädessä roikkuu työmaa-alueelle oikeuttava kuvallinen kulkulupakortti veronumeroineen.

– Minulla on tässä paksu nippu papereita, joissa toisen firman nimissä on työläisille tilattu veronumero ja palkan maksaa joku toinen – jos maksaa. Portilla lyödään sitten kavereille kortit käteen ja sanotaan: ”Tuolla on työmaa. Mene sinne, nokka ottaa sinut vastaan”.

”Talo on valmis ennen kuin viranomainen ehtii perään”

Harmaan talouden torjunnan määrärahojen leikkaaminen on ennen kaikkea poliittinen päätös, arvelee selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Harmaan talouden torjunnan määrärahojen leikkaaminen on ennen kaikkea poliittinen päätös, arvelee selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.Yle

Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen tunnistaa tapauksen.

– Tässä ilmoitetaan aliurakkaportaan alimmat työntekijät ylemmän tason urakoitsijoiden työntekijöiksi. Näin laistetaan ilmoitusvelvollisuutta, joka vaatii työmaan tilaajaa ja päätoteuttajaa raportoimaan työmaalla työskentelevien työntekijöiden ja työnantajien tiedot.

Ja näitä tarinoita pääkaupunkiseudun työmailla riittää jälkipolville kerrottavaksi asti.

– Talo on valmis ennen kuin viranomainen ehtii perään huudella, Rakennusliiton Jari Lindqvist harmittelee.

Yritysten verovelat jo yli kolme miljardia euroa

Firmojen verovelat syntyvät, kun yritys ei ajallaan maksa arvonlisä-, työantaja- ja yhteisöverojaan. Viime vuonna elinkeinotoiminnan verovelat olivat noin kolme miljardia euroa. Kärjessä olivat klassikot: kuljetus- ja ravintola-alat sekä tietysti rakennusala.

– Jos verottajalle jää Musta Pekka käteen, niin siinä kärsii työntekijäkin. Osa palkoista jää saamatta, ja yritysten konkurssit aiheuttavat sitten jo suoraan työttömyyttä, sanoo Jari Lindqvist Rakennusliitosta.

Jos verottajalle jää Musta Pekka käteen, niin siinä kärsii työntekijäkin.

Jari Lindqvist

Verovelkaisten yritysten sekä verovelkojen määrät ovat kasvussa. Elokuuhun loppuun mennessä 96 000 yritykselle on kertynyt verovelkaa jo 3,1 miljardia euroa. Summasta 500 miljoonaa euroa on vielä riidanalaista ja samalla täytäntöönpanokiellossa.

– Viime vuonna tehtiin yrittäjille noin 16 000 maksujärjestelyä ja konkurssihakemuksia jätimme noin 1400, ynnää ylitarkasta Jussi Tuominen Verohallinnosta.

Yritysten veroveloista noin kaksi miljardia on firmoilla, joiden toiminta on päättynyt tai ulosotto on todennut ne varattomiksi. Näin Verohallinnon perittäväksi jää yhden miljardin potti.

– On valitettavan paljon selkeää talousrikollisuutta kuten kuittikauppaa ynnä muuta tai sitten hätäpäissään omaisuutta siirretään ulkomaille.

Miljardista eurosta saamme perittyä 200 miljoonaa

Jussi Tuominen

– Jos minun pitää karkeasti arvioida, niin jäljelle jääneestä miljardista saamme perittyä 200 miljoonaa, Jussi Tuominen Verohallinnosta sanoo.

Verohallinnon mukaan 12 prosentilla toimivista yrityksistä on verovelkaa.

Tehokkaampaa viranomaisyhteistyötä kaivataan

Harmaata taloutta torjuvat Vero- ja työsuojeluhallinto sekä tulli ja poliisi. Viranomaisten työkaluina ovat viime vuosina olleet mm. käännetty arvonlisävero, laajennettu ilmoitusvelvollisuusjärjestelmä sekä viime vuonna käyttöön otettu julkinen verovelkarekisteri.

– Edellinen hallitus antoi määräaikaisia resursseja harmaan talouden torjuntaan, mutta nyt ne näyttävät päättyvän. Se tietää valvonnan ja viranomaisten yhteistoiminnan heikkenemistä, Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen toteaa.

Vuosaaren sataman portilla rekkaliikennettä tarkkaileva AKT:n varapuheenjohtaja Jape Loven kaipaa piilorikollisuuden torjuntaan tehokkaampaa viranomaisyhteistyötä.

– Nyt eri EU-maiden kuskit ajavat ulkomaan rekisterissä olevilla ajoneuvoillaan suomalaista tavaraliikennettä eli ns. laitonta kabotaasia. Jos valvontaa ei lisätä, suomalaisilla kuljetusalan yrityksillä on vaikeat ajat edessä. Konkurssit lisääntyvät ja verovelat kasvavat.

Edellinen hallitus antoi määräaikaisia resursseja harmaan talouden torjuntaan, mutta nyt ne näyttävät päättyvän.

Janne Marttinen

Verovelkaa syntyy kosolti myös ulkomaalaisille yrityksille. Verohallinnon rekisterissä velkaantuneita on 2 700. Ylivoimaisesti suurin ryhmä ovat virolaiset yritykset.

– Ulkomaalaisten yritysten verovelat kasvavat nopeammin kuin suomalaisyritysten. Ulkomailta velkojen perintä on vaikeaa, johtaja Marttinen sanoo.

Hallitus panee ehkäisyvälineet kortille

Hallitus esitti viime viikolla, että harmaan talouden torjunnan määrärahat putoavat 20 miljoonasta 13,5 miljoonaa euroon. Poliisi menettäisi rytäkässä 6,4 miljoonaa. Näin se joutuisi vähentämään talousrikostutkinnasta 94 henkilötyövuotta.

Hallituksen suunnitelmat leikata harmaan talouden torjunnasta ei pelkästään saata tutkijoiden pelkoja toteen vaan se myös murskaa toiveita. Johtaja Marttinen on aika apea.

– Verohallinto on tehnyt digitalisaatioehdotuksen nimeltään ”Todistus velvoitteiden hoitamisesta”. Kyse olisi julkisesta palvelusta, josta yritykset, kansalaiset ja julkisia hankintoja tekevät tahot voisivat tarkistaa, onko yritys hoitanut lakisääteiset velvoitteensa.

Janne Marttisen mukaan uuden digitaalisen järjestelmän hinta olisi kaksi miljoonaa euroa.

– Mutta yleinen määrärahalinja on laskeva. Tämä on ennen kaikkea poliittinen päätös.

Poliittinen päätös – kyllä, mutta kenen pussiin pelataan. Talousrikostutkijat palauttivat valtion kassaan rikos – ja verohyötynä viime vuonna 47 miljoonaa euroa. Se on aika monta kertaa enemmän kuin harmaan talouden torjuntaan satsatut valtion varat.

Lisää aiheesta illan Ajankohtaisessa kakkosessa TV2 klo 21