Viina ja tupakka maistuvat eurooppalaisille – elinikä pitenee, mutta kuinka kauan?

Hyvät uutiset ensin: eurooppalaisten keskimääräinen elinikä pitenee ja terveys paranee. Sitten huonot uutiset: tupakointi ja alkoholin juonti on Euroopassa yleisempää kuin missään muualla maailmassa. Tiedot käyvät ilmi Maailman terveysjärjestön WHO:n joka kolmas vuosi julkaisemasta terveysraportista.

terveys
Nicolas-vauva ja hänen 101-vuotias isoisoäitinsä Simona Colorinan kylässä Italiassa.
Nicolas-vauva ja hänen 101-vuotias isoisoäitinsä Simona Colorinan kylässä Italiassa. Carlo Orlandi / EPA

WHO:n Euroopan alueeseen kuuluu 53 maata, joten kulttuurierot ja elinolot maiden välillä ovat suuria. Keskimääräinen elinikä vaihtelee 71 vuodesta 82 vuoteen. Suomessa odotettavissa oleva elinikä on reilut 80 vuotta. Pisimpään eletään Sveitsissä ja Israelissa. Läntisessä Euroopassa eletään siis peräti 11 vuotta pidempään kuin itäisessä.

Imeväiskuolleisuus, eli alle 1-vuotiaana kuolleiden lasten määrä vaihtelee kahdesta vauvasta 22 vauvaan tuhatta elävänä syntynyttä kohden. Suomessa imeväiskuolleisuus on kaikkein pienintä.

Lihavuus, tupakka ja alkoholi uhkaavat terveyttä

Raportin mukaan eurooppalainen juo keskimäärin 11 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. 30 prosenttia kansalaisista tupakoi ja 59 prosenttia on ylipainoisia. Eniten ylipainoisia ihmisiä elää Andorrassa, Turkissa ja Maltalla. Vähiten puolestaan Tadzikistanissa, Moldovassa ja Kirgisiassa. Suomi sijoittuu vertailussa suurin piirtein puoliväliin lihavuuden suhteen.

Varsinkin nuorten tupakointi, viinanjuonti ja lihavuus uhkaavat kääntää eliniän jälleen laskuun. Elinikää pidentää parantuneen terveyden lisäksi myös muun muassa liikenneonnettomuuksien ja itsemurhien määrän väheneminen.

Ennaltaehkäisy ja hyvät elämäntavat kunniaan

Vaikka sairauksien hoidossakin on Euroopassa vielä parannettavaa, WHO muistuttaa, että ennaltaehkäisevä terveydenhoito ja hyvinvoinnin edistäminen ovat entistä tärkeämpiä. Tyytyväisyys elämään parantaa elämänlaatua ja koettua terveyttä, ja sitä kautta pidentää elinikää.

Hyvinvointia on kuitenkin vaikea mitata perinteisillä terveysmittareilla. WHO on parhaillaan kehittämässä uudenlaisia mittareita, joilla voidaan paremmin ottaa huomioon ihmisten kokonaishyvinvointi.