Tohtori: Opiskelijoille joudutaan opettamaan yliopistossa peruslaskutaitoja

Ylioppilaiden heikot matemaattiset taidot murentavat jatkokoulutusmahdollisuuksia. Vaikka suomalaiset koululaiset pärjäävät esimerkiksi PISA-tutkimuksissa, on matemaattisten taitojen taso laskenut jo vuosikymmeniä.

Kotimaa
 Tohtori Timo Tossavainen, Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kampus
Matematiikka opettaa logiikka ja kokonaisuuksien hallintaa, sanoo tohtori Timo Tossavainen.Paavo Koponen, Yle

Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella joudutaan opettamaan uusille opiskelijoille jopa peruslaskutaitoja.

– Ei ole tavatonta tavata opiskelijaa, jolla on peruslaskutaitojen kanssa ongelmia. Onneksi pystymme täällä siihen jonkin verran puuttumaan. Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisnuorten matemaattinen osaaminen ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan ovat olleet laskussa, kertoo Savonlinnan kampuksen johtaja tohtori Timo Tossavainen.

Matematiikan kiinnostavuus on voinut laskea osin sen vuoksi, että arkielämän peruslaskelmiin on käytettävissä helppoja välineitä.

Matematiikassa on Tossavaisen mukaan kuitenkin kyse paljosta muusta, ennen muuta loogisesta ajattelusta ja isojenkin kokonaisuuksien hahmottamisesta.

– Laskimet ovat yleistyneet, ja ihmisillä on aina älypuhelimet mukanaan. Näyttää siltä, että ihmiset eivät koe tarvetta enää osata itse, kun asiat voi tehdä koneella. Tämä on tietysti liian kapea ajatus, koska matematiikka on myös ajattelutaitoja. Niiden kehittämiselle olisi erityistä tarvetta, Timo Tossavainen pohtii.

Savonlinnan kampuksella tutkitaankin oppimisen ilon löytämistä matematiikasta.

Kouluopetus lisää tai vähentää kiinnostusta

Uusilla opettajaopiskelijoilla on tuoreet muistot matematiikan kouluopetuksesta. Heidän mukaansa paljon riippuu opetuksesta ja opettajista.

– Olen tykännyt matematiikasta, varsinkin ala-asteella. Siinä on paljon viihdyttäviäkin keinoja. Alakoulun opetuksella antaisin ysin, mutta yläkoulussa se ei enää maistunut opettajien takia. Sanottiin, että kun on lusikalla annettu, niin ei voi kauhalla ottaa, ja asia jätettiin siihen. Henkilökohtaisempaa ohjausta olisin kaivannut. Yläkoulun ja lukion opetukselle antaisin seiskan, kertoo siilinjärveläinen Esa Kejonen.

Myös Riikka Kilpeläinen kävi koulunsa Siilinjärvellä. Hänellä on kokemusta myös opettamisesta.

– Olen aina pitänyt matematiikasta. Ehkä olin alakoulussa vähän huonompi, mutta yläkoulussa oli tosi motivoiva ja innostava opettaja. Lukiossa luin pitkän matematiikan. Opettajana näin, että alakouluikäiset ovat todella innostuneita ja laskevat mielellään paljonkin tehtäviä, Kilpeläinen sanoo.

– Yläkoulussa ja lukiossa se into häviää ehkä sen vuoksi, että vastuu omasta oppimisesta kasvaa. Ehkä yläkoulussa ja lukiossa tarvittaisiin henkilökohtaisempaa ohjausta ja tukea, Kilpeläinen pohtii.

Vaikka matematiikka on hyvin käsitteellistä, nuoret tunnustavat sen kehittävän johdonmukaista ajattelua. Kova harjoittelu opettaa myös sinnikkyyttä.