Syyllisyydentunne usein turha – herkut ovat mukana jopa ravintosuosituksissa

Ruoka ja herkut ovat nykyään esillä joka paikassa, mikä kannustaa ihmisiä herkuttelemaan yhä useammin. Sopivassa määrin herkuttelu on ravitsemusterapeutin mukaan kuitenkin terveellistä.

Kotimaa
Karkkipusseja kaupan hyllyssä.
Kaupoissa on monta hyllymetriä makeita herkkuja. Jyrki Lyytikkä / Yle

Taas tuli syötyä koko suklaalevy. Syyllisyydentunne, joka kalvaa monia herkuttelun jälkeen, saattaa kuitenkin olla turhaa. Ravitsemusterapeutin mukaan herkuttelussa on hyviäkin puolia.

– Herkut ovat jopa kiinteä osa ravintosuosituksia. Tosin tähtäimessä on tietysti sellainen sopiva herkuttelun määrä. Ei ravinto ole pelkkiä ravintoaineita tai edes pelkkää terveyttä, toteaa ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä.

Mäkelä sanoo kaveriporukalla tai perheen kesken herkuttelun olevan tervettä. Silloin on oiva tilaisuus esimerkiksi laajentaa omaa makumaailmaa uusien herkkujen kautta. Ratkaisevaa on, ettei herkkujen määrä pääse liian suureksi.

Herkuttelun juuret kivikaudella

Roope Mäkelän mukaan ei ole olemassa sallittuja tai kiellettyjä herkkuja. Sen sijaan herkkujen lokerointi hyviin ja huonoihin on usein syynä niin sanottuun repsahtamiseen.

– Paljon puhuttu tietoinen syöminen voi vähentää herkuttelua ja siitä syntyvää syyllisyyttä. Ennenkuin pistää ruokaa suuhunsa, kannattaa miettiä mitä on tekemässä. Jos päätyy siihen, että nyt on sopiva hetki herkutella, sen voi tehdä hyvällä omallatunnolla, Roope Mäkelä ohjeistaa.

Nykyään ei voi avata televisiota tai lehtiä ilman, että silmiin osuu ruokaohjelmia tai -juttuja. Tämä on ravintoterapeutin mukaan yksi suurimmista syistä siihen, miksi herkut ovat niin koukuttavia.

– Ihmisille on jo luolamiesajoista saakka ollut sisäänkoodattu tarve syödä ruokaa aina kun sitä nähdään. Jopa rautakaupoista löytyy nykyään karkkihylly, eli ruoka on esillä joka paikassa jatkuvasti. Toinen tekijä on elämän epäsäännöllisyys, mikä ajaa helposti ylimääräiseen herkutteluun, Mäkelä summaa.