Huijaus leviää, oikaisu ei

Sanonnan mukaan jos se kävelee kuin ankka, vaakkuu kuin ankka ja ääntelee kuin ankka, se on ankka. Netissä sanonta ei päde – vaikka jokin näyttää uutiselta, se ei välttämättä ole sitä.

internet
Facebookjako.
Yle

Sosiaalisessa mediassa jakaminen on tehokas tapa levittää ajatuksia. Mitä enemmän samanmielisiä asialle löytyy, sitä enemmän tulee jakoja.

Hyvä esimerkki viime päiviltä on Kirkon ulkomaanavun työntekijästä tehty valeprofiili Facebookiin. Valeprofiili väitti kuuluvansa Kirkon ulkomaanavun työntekijälle, joka oli pettynyt pakolaisten suhtautumiseen tarjottuun apuun.

Valeprofiilin Facebook-päivitysten perusteella eräs verkkojulkaisu teki asiasta jutun. Jutulla on tällä hetkellä yli kaksi ja puoli tuhatta suosittelua Facebookissa.

Melko pian tuli kuitenkin esiin, että profiili ei ole oikea (siirryt toiseen palveluun), ja myös Kirkon ulkomaanapu kertoi asiasta omassa Facebookissaan (siirryt toiseen palveluun).

Valeprofiili katosi Facebookista. Siitä kertonut verkkojulkaisu teki asiasta oikaisun. Oikaisulla suosittelijoita on alle sata.

Teksti kaiken muuttaa voi

Facebookissa on myös jaettu kuvaa (siirryt toiseen palveluun), johon liitetyssä tekstissä väitetään islamistien huutokauppaavan tyttöä. Kuvaa on jaettu yli 55 000 kertaa.

Kuva on kuitenkin huijaus. Todellisuudessa se on peräisin tältä videolta (siirryt toiseen palveluun). Video on kuvattu Syyrian Aleppossa, ja lapsi on tehnyt virheen lausuessaan Koraania.

Yle Uutiset on koonnut myös muita kuvia, joiden on väitetty esittävän jotakin muuta kuin mitä ne todellisuudessa esittävät. Kuvatekstissä saatetaan esimerkiksi väittää kuvien esittävän pakolaisia, vaikka ne onkin otettu jostain aivan muualta. Esimerkiksi lihaksikkaita "turvapaikanhakijoita" esittävät kuvat on todellisuudessa otettu Australian Joulusaarelta.

Tietämätön sotilas

Erilaiset huijaukset ja perättömät uutiset saattavat olla osa informaatiosotaa. Informaatiosodan nostivat tapetille viimeistään tapahtumat Ukrainan tapahtumien yhteydessä. Kömpelönä esimerkkinä informaatiosodasta samat henkilöt valittelivat (siirryt toiseen palveluun) venäläisten kehnoa kohtelua haastatteluissa useammassa eri paikassa.

Suomalaisena esimerkkinä voi pitää vastaanottokeskusten vastustamista sosiaalisessa mediassa. Ne eivät läheskään aina näytä lähteneen liikkeelle paikallisten omasta vastustuksesta, vaan niiden Facebook -sivuilla on runsaasti samanalaisia elementtejä. Niinrunsaasti, että suuri osa vastustuksesta vaikuttaa yhdestä paikasta organisoidulta.

Facebooksivuja, jotka vastustavat vastaanottokeskuksia.
Vastaanottokeskuksia vastustavat Facebook -sivut ovat hämmästyttävän samankaltaisia.Yle

Pahimmillaan verkkohuijausten jakaminen on informaatiosotaan osallistumista. Mitä enemmän informaatiosotaa käyvä saa viestiään levitettyä, sitä paremmin se menee läpi.

Perättömien kuvien tai “uutisten” jakaminen toi toimia myös jakajan tarkoitusta vastaan kun karkeitten huijausten jakamista käytetään omaan propagandaan: “katsokaa nyt miten ne valehtelevat meistä”.

Tunnista vedätys

Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa. Nykyisellä kuvankäsittelyllä voidaan tehdä likimain ihmeitä. Kuvan voi tehdä tilanteesta, jota ei koskaan ole tapahtunut.

Docventures-ohjelma on koonnut "sosiaalisen median seitsemän käskyä". Ne voi tiivistää kuten Britannian yleisradioyhtiö BBC tiivisti omat sosiaalisen median ohjeensa: "Don't do anything stupid" (Älä tee typeryyksiä).

Googlen kuvahaku.
Yle

Sosiaalisessa mediassa jaetun kuvan oikeellisuutta voi kokeilla tarkistaa myös Googlen kuvaetsinällä. Sillä voi hakea myös kuvia, jotka ovat samankaltaisia kuin jokin tietty kuva. Esimerkiksi kuva väitetystä pikkutytön huutokaupasta paljastuu huijaukseksi muutamassa sekunnissa. Käänteisen kuvahaun ohjeet löytyvät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Kaikki mikä näyttää uutiselta, ei ole uutinen. Uutinen on muotona helppo matkia, mutta muotoon on totuttu luottamaan. Vahvistamattomien harhatietojen levittämisellä voi olla karut lopputulokset.