Mikko Alatalo: Onneksi sain tehdä hittini 70-luvulla

Muusikon elämä oli helpompaa 1970-luvulla, sanoo Mikko Alatalo. 40 vuotta sitten pinnalle ponkaissut muusikko aloittaa juhlakiertueensa lokakuussa. Kiertue on jossain määrin myös jäähyväiskiertue.

Kotimaa
Mikko Alatalo
Mikko Alatalo esiintyi ennen Kataisen ja Sipilän keskustelutilaisuuttaJuho Liukkonen / Yle

– Kyllä mä vähän tunnen itseni vanhaksi, Mikko Alatalo sanoo.

– Juice mulle aina sanoi, että saakeli, Alatalo, sä oot tommonen ADHD, touhuat koko ajan, etkä pysähdy hetkeksikään, Mikko Alatalo muistelee.

Se virta on vähentynyt, ainakin Alatalon itsensä mukaan.

– Siitä tietää, että on vanha artisti, kun mummot osaa Känkkäränkän sanat paremmin kuin lapset tai lapsenlapset, Alatalo sanoo nauraen.

Juhla- ja jäähyväiskiertue

1960-luvulla koulubändeissä uransa aloittanut Alatalo juhlistaa pitkää muusikontaivaltaan lokakuussa alkavalla juhlakiertueella. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Alatalon ensimmäinen soololevy,Maalaispoika oon, nousi listamenestykseen.

Kun kriitikot haukkuivat mua, Juice haukkui ne.

Mikko Alatalo

– Tämä on juhlakiertue ja jossain määrin jäähyväiskiertue. Ei näitä isoja kiertueita kovin usein tehdä. Edellisen tein 20 vuotta sitten, Alatalo sanoo.

Varsinaisen levytysuransa Alatalo aloitti vuonna 1973 Juice Leskinen & Coitus Int -yhtyeen riveissä. Ensimmäinen oma levy tuli vuonna 1975, mutta yhteistyö Juicen kanssa jatkui pitkin vuosikymmenten.

– Opetin Juicelle kitarasointuja ja hän opetti mulle tekstintekoa. Juice osasi olla kulmikas henkilö, mutta äärimmäisen lämmin ja lojaali persoona. Kun kriitikot haukkuivat mua, Juice haukkui ne.

Yle haastatteli nuorta Mikko Alataloa vuosina 1976 ja 1977.

1970-luvulla elämä oli Alatalon mukaan muusikolle tietyllä tavalla helpompaa kuin nykyään. Muusikoita oli vähän, lavoja ja klubeja paljon.

– Onneksi sai silloin hittinsä tehdä. Nyt kilpailu on paljon kovempaa.

Yleisö oli myös yhtenäisempää. Samat ihmiset kiersivät rock-, iskelmä- ja hiphop-keikoilla. Nyt suurin osa yleisöstä kiertää katsomassa vain tietyn genren keikkoja.

– Silloin yhteiskunnallisilla lauluilla oli tilausta. Tein lauluja katovasta maaseudusta ja muuttoliikkeestä, jota kritisoin edelleen.

Yksi kappale on sekä vihatuin että rakastetuin

Vuosikymmenen vaihteessa Alatalo alkoi siirtyä rockista enemmän iskelmän suuntaan. Etenkin kriitikoiden silmissä tyylin vaihto tapahtui, kun Alatalo voitti Syksyn Sävel -kilpailun kappaleellaVicky Lee.

Olisikohan se ollut Jari Tervo, joka sanoi tv-lähetyksessä ostavansa Puuhamaan, jotta biisin soittaminen lopetetaan.

– Vielä 70-luvun lopussa olin joidenkin rock-kriitikoiden mielestä yksi Suomen parhaita, ellei paras, rock-laulaja. Kun menin voittamaan iskelmäkilpailu Syksyn Sävelen, niin sen jälkeen olin niiden samojen ihmisten mielestä Suomen huonoin laulaja, Alatalo kertoo.

Monipuolisuus ei Suomessa ollut tuohon aikaan valttia.

– Kun teimme lastenmusiikkia, niin ihmeteltiin, että nyt se on lopullisesti seonnut, Alatalo sanoo.

Yli kuudenkymmenen levyn joukkoon mahtuu monenlaista musiikkia. Yksi on kuitenkin ylitse muiden.

– Vihatuin ja rakastetuin on Puuhamaa-mainosbiisi. Mainostoimistot ovat jälkeenpäin soittaneet, että voisitko meillekin tehdä tällaisen ison hitin. Se on ärsyttänyt jopa siinä määrin, että olisikohan se ollut Jari Tervo, joka sanoi tv-lähetyksessä ostavansa Puuhamaan, jotta biisin soittaminen lopetetaan, Alatalo nauraa.