Kyllä Helsinki on kallis: vertailussa maailman 20. kalleimman kaupungin joukossa

Jättipankki UBS selvitti palkansaajien ostovoimaa 71 eri kaupungissa. Helsinki sijoittuu hintavertailussa kalleimpien joukkoon ja palkansaajien ostovoima on keskitasoa. Hampurilaisen saa kuitenkin hieman vähemmällä työllä kuin Tukholmassa.

Kotimaa
Kauanko työtä pitää tehdä Big Macin eteen -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

UBS selvitti maalis–huhtikuun 2015 välisenä aikana kaikkiaan 122 tuotteen ja palvelun hinnat sekä 15 eri ammatinhaltijan tulotason kaikkiaan 71 eri kaupungissa ympäri maailman. Hinnat ja tulot muunnettiin yhteiseksi valuutaksi eli dollariksi jotta niitä päästiin vertailemaan. Samalla tarkasteltiin ostovoimaa, sekä sitä, kuinka kauan palkansaajan pitää työskennellä ostaakseen esimerkiksi hampurilaisen.

Vertailun tulokset (siirryt toiseen palveluun) ovat kiinnostavia, sillä kalliit hinnat ja hyvä palkkataso käyvät pitkälti käsi kädessä. Kalliimmissa kaupungeissa palkansaajan täytyy kuitenkin tehdä vähemmän aikaa töitä hankkiakseen itselleen tietyn tuotteen, kuten matkapuhelimen.

Helsinki 20. kalleimman joukossa

Zürich, Geneve ja New York ovat vertailussa maailman kalleimmat kaupungit. Niissä tavaroiden ja palvelujen hinnat ovat jopa 2,5 kertaa korkeammat kuin esimerkiksi Bukarestissa, Sofiassa tai Kiovassa. Viimeksi mainitut kaupungit olivat UBS:n hintavertailun halvimmat.

Palkkataso on niin ikään maailman korkeinta Zürichissä, Genevessä, Luxemburgissa ja New Yorkissa. Halvinta palkkaa vertailun kaupungeista maksettiin Kiovassa, Jakartassa, Nairobissa ja New Delhissä.

Helsinki sijoittui vertailun 18. kalleimmaksi kaupungiksi. Helsinki on siis hinnoiltaan jopa kalliimpi kuin kalliin kaupungin maineessa olevat Bryssel, Pariisi, Frankfurt ja München.

Ostovoimassa suuret erot

Palkkavertailussa Helsinki sijoittui sijalle 20.

Palkkavertailun ylimmissä kaupungeissa Zürichissä, Genevessä ja Luxemburgissa palkkataso on jopa 19-kertainen alimman tason kaupunkeihin kuten Nairobiin, Jakartaan ja Kiovaan verrattuna.

Kun UBS otti vertailuun myös nettopalkan eli verojen ja maksujen jälkeen käteen jäävän ansion, pystyi pankki hahmottamaan ainakin jossain mitassa eri kaupunkien asukkaiden ostovoimaa. Tulokset ovat jälleen kiinnostavia: Zürichissä työntekijälle jää käteen 23 kertaa enemmän rahaa kulutukseen kuin Kiovassa.

Helsinki putosi ostovoiman perusteella sijalle 24. Helsinkiä huonompi ostovoima työntekijöillä oli kuitenkin lähialueilla, kuten Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Tallinnassa.

Taulukko
Yle Uutisgrafiikka

Hampurilainen 16 minuutin vai kolmen tunnin työllä

UBS selvitteli ostovoimaa myös muutaman perustarvikkeen ostoon vaaditulla ajalla. Big Mac-hampurilaista varten Helsingissä joutuu työskentelemään 16 minuuttia, kun taas Kairossa työläinen saa paiskia hommia tasan tunnin saadakseen saman hampurilaisen.

Nairobissa hampurilaisen ostoon vaaditaan jo 173 minuuttia eli lähes kolme tuntia.

Matkapuhelinta, esimerkkitapauksessa iPhone 6-mallia varten saa Helsingissä työskennellä 44 tuntia eli käytännössä noin viikon. Zürichissä ja New Yorkissa saman kännykän saa kolmen päivän työllä.

Mitä taas pitäisi ajatella siitä, että Kiovassa iPhone kutosen saa vasta kun on työskennellyt 13 viikkoa?

Valuuttakurssimuutokset vaikuttavat elämään

UBS selittää elämän kallistumista tai halpenemista eri kaupungeissa pitkälti valuuttakurssimuutoksilla.

Esimerkiksi ennestään kalliina maana tiedetyssä Sveitsissä elämä esimerkiksi Zürichissä ja Genevessä on UBS:n mukaan kallistunut, koska Sveitsin keskuspankki hylkäsi vuoden alussa euron frangikurssille asetetun 1,20 alarajan. Frangi siis vahvistui ja elämä Sveitsissä kallistui.

Monissa euromaiden suurkaupungeissa ja Tokiossa sen sijaan eläminen on kolmen viime vuoden aikana halventunut, UBS huomioi. Syy löytyy jälleen valuuttakursseista, kun euro ja jeni ovat halventuneet suhteessa dollariin.

UBS:n raportista kertoi Suomessa ensimmäisenä Talouselämä-lehti.