1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Uusia oppikirjoja puserretaan kansiin kiireellä – kemian kirja voi olla sadekesänä syntynyt helmi

Oppikirjojen tekijöillä on tuli hännän alla tänä syksynä. Painokoneet alkavat laulaa marraskuussa, jotta uudet kirjat saataisiin opettajien hyppysiin tammikuussa. Uusia opetusmateriaaleja syynätään kouluilla tarkkaan. Suosikit selviävät keväällä, jolloin valitaan ensi lukuvuoden oppikirjat ja digimateriaalit.

Kotimaan uutiset
Oppikirjat myymälä.
Retu Liikanen / Yle

Oppimateriaalit menevät peruskouluissa ja lukiossa uusiksi ensi lukuvuodesta alkaen opetussuunnitelmien ja tuntijakojen muuttumisen vuoksi. Peruskoulun vaatimukset uusille oppimateriaaleille ovat olleet tiedossa hyvissä ajoin. Lukion opetussuunnitelman perusteiden hyväksyminen on viipynyt ja se harmittaa kustantajia. Aikataulu lukion kirjojen ja digisisältöjen uusimisessa on tiukka. Vaikka kustantajat ja tekijät panevat parastaan, urakka on valtava.

Suurimmilla oppikirjakustantajilla uusien oppimateriaalien kimpussa ahertaa satoja ihmisiä. Sanoma Prossa oppimateriaalit työllistävät nyt noin 500 ihmistä, Otavalla nelisensataa. Editassa luvun arvioidaan olevan noin 200. Kustannusyhtiöiden oman väen lisäksi lukuun sisältyy suuri joukko opettajia ja tutkijoita, jotka laativat oppimateriaaleja pääosin oman työn ohessa.

näytöllä molekyylirakenne.
Digiaineiston animaatiot havainnollistavat kemiallisia reaktioita.Esa Fills / Yle

Omat haasteensa kustantajille tuo se, että perinteisten painettujen kirjojen rinnalla kehitetään uusia ja entistä parempia sähköisiä materiaaleja. Vaikka esimerkiksi e-Oppi ei tee painettuja kirjojalainkaan, sen digisisältöjen tuottamiseen osallistuu puolentoistasataa tekijää. Digimateriaaleja tuovat markkinoille myös pienemmät toimijat. Kaikkiaan suururakassa on mukana yli tuhat alan osaajaa.

Tienaamaan tällä ei pääse.

Ari Myllyviita

Kilpailu alalla on kovaa eivätkä kustantajat halua huudella uutuuksistaan etukäteen. Kevään oppikirjatarjonta tuskin jää pelkästään nykyisten kirjasarjojen uusimiseen. Kaikki pyrkivät tekemään painetuista kirjoistaan ja digimateriaaleista mahdollisimman houkuttelevia ja saamaan parhaita tekijöitä omaan talliinsa. Oppimateriaaleissa kustantajan joulu on keväällä.

Opettajilla on myös suuri valta siinä, mitä oppimateriaaleja koulussa otetaan käyttöön. Usein suositaan kirjoja, joiden tekemisessä oman koulun opettajia on ollut mukana.

Lomilla ja vapailla kirjan tekoon

Opettajille kustantajan kelkkaan lähteminen tietää vapaa-ajan ja lomapäivien pyhittämistä oppimateriaalin miettimiseen. Suurin osa opettajista ei pääse ylimääräisellä työllä juuri rikastumaan.

Saattaa olla toistakymmentäkin ihmistä, jotka ovat työstäneet yhtä kirjaa.

Ari Myllyviita

Rahasuoni ei aukea, mikäli oppikirjat eivät löydä tietään opiskelijoiden reppuihin tai digiversioina tietokoneille. Kaikkein suurimmat summat liikkuvat peruskoulujen oppimateriaaleissa, jotka maksavat kunnat. Lukiolaisten kulut katetaan useimmiten vanhempien lompakoista.

Yksi oppikirjojen tekoon hurahtaneista opettajista on Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun kemian ja matematiikan lehtori Ari Myllyviita.

Ari Myllyviita.
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun lehtori Ari Myllyviita on mukana kemian kirjojen laatimisessa. Esa Fillls / Yle

Myllyviita lähti mukaan digikirjojen laatimiseen, koska ei löytänyt jo olemassaolevista kirjasarjoista omaan opettamistyyliinsä sopivaa. Omaa opetusmateriaalia oli jo kertynyt sähköisessä muodossa, joten digikirjasarjan tekemiseen osallistuminen tuntui luontevalta.

– Tienaamaan tällä ei pääse. Se ei ole tulon lähde ollut alun perinkään, vaan ajatuksena on jakaa tietoa.

Oppikirjalla on monta kätilöä

Oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin yhteensulattaminen yhtenäiseksi kirjaksi onkin sitten oma juttunsa.

– Ne ovat hedelmällisiä keskusteluja, joissa opettajat keskenään vaihtavat ajatuksia, että toimiiko tuo ja sitten haastetaan ja sparrataan toinen toista, kuvaa Myllyviita.

Kustannustoimittajat vastaavat tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon ja lisäksi prosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät.

Opettaja ottaa kommentteja ja palautetta vastaan aika innokkaasti.

Krista Lindqvist

– Siellä saattaa olla toistakymmentäkin ihmistä, jotka ovat sitten loppujen lopuksi työstäneet sitä yhtä kirjaa.

Vaikka oppimateriaalin tekeminen vie aikaa, antaa se Myllyviidan mielestä hyvää tukea opetustyölle ja käy jopa täydennyskoulutuksesta.

– Tulipa tehtyä jotain järkevää sateisten kesäpäivien ratoksi. Parvekkeella ja terassilla oli ihan kiva askaroida sellaisia asioita, joista on jatkossa hyötyä.

Oppilaiden näkemyksille arvoa

Myllyviidan kemian tunneilla käytetään rinnakkain sähköistä materiaalia ja painettuja oppikirjoja. Oppilaat saavat opetella hakemaan tietoa itse ja luoda omaa oppimateriaalia. Myllyviita testaakin käytännön opetustilanteissa, mikä toimii ja mikä ei.

Oppikirjat opetus.
Krista Lindqvist ja Sini Hölttä arvostavat sitä, että opettaja ottaa palautetta vastaan.Esa Fills / Yle

Opettajan "koekaniinina" toimiminen ei haittaa Viikin normaalikoulun kemian abikurssilaisia, päinvastoin. Sini Hölsän mielestä opettaja kysyy oppilailta erilaisia asioita, kun tekee uutta oppikirjaa.

– Opettaja ottaa kommentteja ja palautetta vastaan aika innokkaasti, sanoo Krista Lindqvist.

Oppilaiden mielipiteiden huomioiminen kirjan tekemisessä on tyttöjen mielestä hyvä asia.

– Totta kai se olisi kiva, koska kirjoissa yleensä ei huomioida oppilaan mielipidettä niin paljon. Jos sitten pääsee oikeasti vaikuttamaan ja siinä on monen oppilaan tietotaito ja kokemus taustalla, se kuulostaa hyvältä, tuumii Sini Hölsä.

Lue seuraavaksi