Paavo Lipponen yhdistäisi kaksi kaupunkia Etelä-Suomessa – "Voisivat kehittää junaratoja ja satamaa"

Rautatieliikenteen kasvu vaatii rohkeita investointeja Suomelta. Tätä mieltä olivat Kouvolaan kokoontuneet kansainvälisen Railforumin esiintyjät. Suomen on katsottava idän lisäksi myös länteen.

Kotimaa
junaveturi raiteilla kouvolassa
Yle / Juha Korhonen

Rautatieliikenteen tulevaisuuden näkymiä pohtinut Railforum kokosi kansainvälisen joukon torstaina Kouvolaan.

Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki kehui avajaispuheessaan rautatiekaupunkia.

– Meillä on suuret suunnitelmat logistiikkapalveluiden kehittämisessä ja maata kaavoitettuna volyymien moninkertaistamiseksi. Poliittisista muutoksista ja jopa kriiseistäkin huolimatta meidän on katsottava eteenpäin.

Kaksoiskaupunki?

Entinen pääministeri Paavo Lipponen tunnustautui myös suureksi junaliikenteen ystäväksi, joka saapui seminaariinkin "tietysti junalla".

– Suomen pitää tähdätä rautatieliikenteessä vielä nykyistäkin korkeammalle, sanoi Lipponen ja esitti vision pohjoisesta globaalista logistisesta keskuksesta.

– Tottakai meidän täytyy kehittää liikennettä Euroopan ja Aasian suhteen, mutta Pohjoismaidenkin potentiaali on maassamme aliarvioitu, lisäsi Lipponen.

Suomen pitää tähdätä rautatieliikenteessä vielä nykyistäkin korkeammalle.

Paavo Lipponen

Kouvolan suunnitelmaa muun muassa logistiikka-alueiden kehittämisessä Lipponen luonnehti nerokkaaksi.

Valtiomies kannusti myös välillä keskenään nokittelevia Kotkaa ja Kouvolaa muodostamaan kaksoiskaupungin.

– Ne voisivat yhdessä kehittää muun muassa junaratoja sekä satamaa. Myös Kymijoessa teillä on valtavasti käyttämätöntä potentiaalia, opasti Lipponen kymenlaaksolaisia.

Teollisuus painottaa asiakkaan kuuntelua

Teollisuusyristysten kokemuksia seminaarissa valotti Metsä Group. Yhtiö rakentaa Äänekoskelle suurta biotuotetehdasta. Junaliikenteen merkitys näkyy tämänkin tehtaan toiminnassa.

– Valtaosa puusta tuodaan tehtaalle rekoissa, mutta tehtaalle tulee noin 70 junavaunua päivässä. Sellu lähtee tehtaalta satamaan noin 40 junavaunun päivätahdilla, esitteli logistiikkajohtaja Jari Voutilainen.

Voutilainen korosti myös seminaariväelle, että kaikki lähtee asiakkaista ja heidän tarpeistaan.

Venäjän liikenteen kanssa oltava kärsivällinen

Kouvolassa Railforumin puhujat tuntuivat olevan yksimielisiä siitä, että Venäjän ja Kaukoidän liikenteessä on edelleen huikeitakin kasvumahdollisuuksia.

Poliittiset erimielisyydet, sanktiot ja yleinen talouden alakulo ovat näkyneet esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisen kaupan luvuissa.

– Ukrainan tilanne on vaikuttanut paljon Venäjän ja EU:n välisten suhteiden kehitykseen. Sanktiot ja pakotteet ovat pahentaneet talouden kielteistä kehitystä, sanoi johtava asiantuntija Vladimir Spiridonov Venäjän kaupallisesta edustustosta.

Spiridonovin mielestä Suomen kielteinen kehitys taloudessa voi jatkua vielä muutamia vuosia.

– Yhteistyö on tärkeää esimerkiksi järjestelmien ja strategioiden suunnittelussa. Alaa sääteleviä normeja ja säädöksiä tulisi myös harmonisoida, linjasi Spiridonov.

Junien on ruvettava palvelemaan konttiliikennettä nykyistä paremmin.

Olli-Pekka Hilmola

Logistiikkaa tutkiva professori kehottaa Suomea katsomaan mallia myös lännestä. Ruotsi on siirtänyt konttikuljetuksia juniin paljon Suomea hanakammin.

– Junien on ruvettava palvelemaan konttiliikennettä nykyistä paremmin. Ruotsissa tämä on tajuttu. Suomessa vastustus liittyy siihen, että junakuljetusten ei katsota olevan kannattavia, sanoo professori Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Jos VR ei ole halukas tekemään konttibisnestä, alalle pitäisi Hilmolan mielestä saada yksityisiä yhtiöitä.