1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Marjastajien ja sienestäjien ikivanha rutiini onkin turha – "Ei auta edes letkajenkka"

Pusikossa tömistely tai kahisuttaminen ei ole kovin tehokas keino kyyn karkoittamiseksi marja- tai sieniapajilta, vaikka niin on luultu.

Kuva: Pentti Palmu / Yle

Monet marjastajat ja sienestäjät antavat kuulua itsestään ennen kuin iskevät kiinni uuteen apajaan. Hyppimällä tai pusikkoa kahisuttamalla pyritään varmistamaan, ettei pensaiden kätköissä lymyile kyitä.

Käärmeasiantuntija Urpo Koponen sanoo, että metodista ei ole loppukesästä tai syksyllä – parhaimpaan marjastus- ja sienestysaikaan – mitään hyötyä.

Siellä on erittäin vihaisia, puhisevia kyyäitejä, kun synnytys on lähellä.

Urpo Koponen

– Käärmeet synnyttävät elo-syyskuussa. Siellä on erittäin vihaisia, puhisevia kyyäitejä, kun synnytys on lähellä. Kantava naaras ei väistä marjastajaa. Siinä ei auta, vaikka hyppäisi vieressä letkajenkkaa, Koponen toteaa.

Koponen neuvoo marjastajia ja sienestäjiä olemaan hyvin varovaisia, sillä takana on kaiken lisäksi ennätyksellinen käärmekesä.

– Vaikka olisi kuinka paljon puolukoita, niin kannattaa mieluummin väistyä syrjään. Naaras hautoo sikiöitä uskollisesti kohdussaan. Pensaiden potkimisesta ja tömistelystä ei ole hyötyä.

Valtavasti kyynsiirtoja

Käärmeitä on ollut tänä kesänä paljon, sillä talvi oli niille helppo. Ruokaa sen sijaan ei ole ollut riittävästi.

– Horrostuhoja ei ollut viime talvena lainkaan. Myyrät ovat käärmeiden pääravintoa, ja niitä on ollut vähän. Siksi kyyt ovat etsineet ruokaa levottomina joka paikasta.

Koponen on tehnyt kesän aikana valtavasti kyynsiirtoja mökeiltä ja omakotitonteilta.

– Niitä on ollut ihan jatkuvasti. Pihoilta on siirretty metsään keväästä lähtien yli 60 kyytä. Lisäksi on tullut valtavasti yhteydenottoja ja kysytty neuvoa.