Näkökulma: Suomi äänesti kuin strutsi

Hallituksen päätös äänestää tyhjää turvapaikkakiintiöistä ei ole samantekevä, vaikka pääministeri niin väittää, EU-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos kirjoittaa.

Näkökulmat
Maria Stenroos.
Maria Stenroos.Yle

Suomen Eurooppa-politiikka sai tiistaina uuden nurkkapaalun, kun Suomi äänesti turvapaikanhakijoiden kiintiöistä näyttävästi – ainoana maana – tyhjää.

Se kertoo, miltä Suomen tämänhetkinen EU-politiikka näyttää ulospäin: perusepäselvältä.

Euroopan unionia syytetään yleensä siitä, että se ei saa mitään aikaan. Siksi sisäministerikokouksessa Saksa ja Ranska halusivat jäsenmaiden äänestävän hyväksyvätkö ne, että EU jakaa 120 000 turvapaikanhakijaa pakkokiintiöillä kaikille maille. Ilman äänestystä päätös olisi voinut jäädä tekemättä tai vesittyä olemattomiin.

Vastaan väittämään jäi lopulta neljä maata, jotka hävisivät äänestyksen. Ja lisäksi Suomi, joka ei sanonut mitään.

Suomen Eurooppa-politiikka on ennenkin kupruillut, kun sisäpolitiikkaa on toteutettu myös EU-kokouksissa.

Maria Stenroos

Brysselin kansainvälinen toimittajayhteisö kohahti – ei vain siksi, että jotkut vastustivat – vaan myös ihmetelläkseen, miksi Suomi.

*Sisäministeri Orpo *aloitti tiistaina selityksensä: ”Suomen osalta tilanne oli hieman haastava.”

Kyllä: haastetta toi se, että Suomen hallituksessa on unioniin ja maahanmuuttoon kriittisemmin ja myönteisemmin suhtautuvia puolueita. Ja hallitusohjelma, johon linja on paalutettu.

Hallitusohjelmaan kirjoitettiin keväällä: ”Turvapaikanhakijoiden EU:n sisäiset siirrot perustuvat jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen.”

Pääministeri Juha Sipilä paljasti keskiviikkona, että hallitusohjelman linjausta on muokattu kevään jälkeen. Niin on tehty, koska maailma ympärillä on muuttunut.

Sipilän mukaan uudet sanamuodot löytyvät hallituksen syyskuun alkupuolella julkaisemista maahanmuuttopolitiikan toimenpiteistä. Myöhemmin Sipilä sanoi, että varsinaiseen hallitusohjelmaan ei ole koskettu.

Uudessa linjauksessa EU:n kiintiöihin ei suhtauduta yhtä jyrkästi. Sipilä korostaa Suomen nyt kantavan vastuunsa.

Sipilä tulkitsee linjanmuutoksen maahanmuutossa merkittäväksi.

Tiistaina – kiintiöäänestyksessä – pohdittuaan hallitusohjelmaa, pakolaisia ja Eurooppaa, Suomen hallitus löysi taitavan mutta omaperäisen ratkaisun: äänestetään tyhjää.

Pääministerin mielestä on täysin toisarvoista, miten Suomi äänesti. Sipilä sanoo tärkeintä olevan, että viesti on selvä: Suomi kantaa vastuunsa.

Mutta ei ole samantekevää, miten Suomi äänestää. Se voi vaikuttaa äänestyksen lopputulokseen.

Suomen tämänhetkinen EU-politiikka näyttää ulospäin perusepäselvältä.

Maria Stenroos

Eikä Suomen viestikään ole kaikille selvä: Brysselin diplomaateista joku sanoo korrektisti ymmärtävänsä Suomen sisäpoliittisia haasteita, toinen on näkevinään Suomen politiikassa nykyisin rasistisen perusvireen.

Pitkään Suomen EU-politiikkaa seurannut virkamies arvioi, että hallitus ehkä ajattelee strutsi-metodin auttavan, kun asetelma on hankala.

Suomen Eurooppa-politiikka on ennenkin kupruillut, kun sisäpolitiikkaa on toteutettu myös EU-kokouksissa. Nyt perussuomalaisten ääni hallituksessa kuuluu niin kovaa, että se heiluttaa Suomen Eurooppa-politiikan aiempaa linjaa, kokenut EU-tutkija arvioi.

Perussuomalaiset voivat sanoa saaneensa jotain aikaan.

Kokoomuksessa kiintiöpäätöstä pidetään voittona. Kolme ässää on luonut politiikan, jossa äänestetään tyhjää, mutta myös perussuomalaiset hyväksyvät EU:n Suomelle osoittamat turvapaikanhakijat.

Olkoonkin linja ulospäin hämärä.