Pariisissa päiväkotipaikka vaatii sinnikästä lobbausta

Ranskassa ja erityisesti Pariisissa päiväkotipaikoista käydään kovaa kilpailua. Moni palkkaakin yksityisen hoitajan tai au pairin, koska kunnallista päiväkotipaikkaa on hyvin vaikea saada.

Ulkomaat
Franca Nozoli
Franca Nozoli pitää päiväkotia yksityistä lastenhoitajaa luotettavampana ratkaisuna.Annastiina Heikkilä / Yle

Pariisin kolmannen kaupunginosan kaupungintalon edessä istuu epätietoinen nainen. Kahden kuukauden ikäisen poikavauvan äiti on käynyt kyselemässä päiväkotihakemuksensa tilanteesta, joka vaikuttaa huonolta.

– En usko saavani paikkaa, sillä vietin kesän Italiassa, eikä minulla ollut mahdollisuutta käydä täällä puhumassa lapseni puolesta. Aloitan työt neljän kuukauden päästä eli siihen mennessä olisi pakko löytää joku hoitopaikka, Franca Nozoli huokaa.

Luotettavaa ja kohtuuhintaista lastenhoitajaa on Pariisista vaikea löytää Pariisista

Franca Nozoli

Nozoli ei ole suinkaan ainoa epätoivoinen, Pariisissa yhdestä päiväkotipaikasta kun taistelee usein kymmenen perhettä.

Kunnallista päivähoitoa pidetään luotettavana

Moni pitää päiväkotia yksityistä lastenhoitajaa luotettavampana ratkaisuna, näin myös Franca Nozoli.

– Päiväkodin henkilökunta on koulutettua ja heidän työtään valvotaan. Luotettavaa ja kohtuuhintaista lastenhoitajaa taas on Pariisista vaikea löytää. Au pair voisi olla hyvä vaihtoehto, jos en asuisi 40 neliön kaksiossa, Nozoli sanoo.

Kunnallisessa päiväkodissa kiinnostaa myös sen edullisuus. Kuukausimaksu on tuloista riippuen noin 150-600 euroa, kun yksityinen lastenhoitaja saattaa maksaa yli tuhat euroa.

Köyhät perheet etusijalla ja sopiva eksoottisuus on plussaa

Kunnallisia päiväkotipaikkoja jaettaessa otetaan huomioon esimerkiksi perheen tulot, asuinpaikka ja vanhempien tausta. Etusijalla ovat ne perheet, joiden tilanne on hankalin.

Toisaalta päiväkoteihin halutaan lapsia myös mahdollisimman erilaisista perheistä. Ei siis pelkästään vähävaraisia, pelkästään syntyperäisiä ranskalaisia tai pelkästään tietystä maasta tai maanosasta tulevia maahanmuuttajia.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että mukaan mahtuu myös päiväkodille enemmän tuloja tuovia varakkaita perheitä. Hyötyä voi olla myös sopivan eksoottisesta kansalaisuudesta tai vaikka lapsen harrastuksista.

Päiväkotipaikan hakeminen on joka tapauksessa ainakin Pariisissa mystifioitu prosessi, josta kiertää erilaisia urbaanilegendoja.

Teillä Suomessahan on maailman paras päivähoito, niin olen kuullut!

Camille-vauvan äiti Mylène

Virallisesti paikkaa haetaan ennen lapsen syntymää viemällä oman kaupunginosan kaupungintalolle vapaamuotoinen hakemus.

Käytännössä kaupungintalolla ja mahdollisuuksien mukaan myös lähistön päiväkodeissa kannattaa käydä aktiivisesti lobbaamassa oman perheensä asiaa.

Osa vanhemmista suorastaan hukuttaa viranomaiset soittoihin, viesteihin ja käynteihin – huhujen mukaan kun erityisen sinnikäs väsytystaktiikka saattaa poikia tuloksia.

Kolmikuukautisena yhdeksän tunnin päiväkotipäiviä

Neljä kuukautta vanhan Camille-vauvan äiti Mylène on yksi niistä onnekkaista, jotka onnistuivat saamaan tälle syksylle päiväkotipaikan.

Miten Mylène sen oikein teki?

– Minä olin ajoissa liikkeellä ja kävin tapaamassa päiväkotipaikoista vastaavaa kaupungintalon virkamiestä useita kertoja. Tapaamisissa pitää olla mukava ja sopivan sinnikäs, ei uuvuttava. Myös itse hakemuksen pitää olla perusteellinen ja sujuva, mutta pelkästään se ei missään nimessä riitä, Mylène opastaa.

Hän lisää asuvansa Pariisin pienimmällä asuinalueella eli 1. kaupunginosassa, josta päiväkotipaikan saaminen on hieman helpompaa.

– Haluaisimme muuttaa isompaan asuntoon 13. kaupunginosaan, mutta siinä menisi sitten se hoitopaikkakin. Kolmannessatoista kun asuu paljon perheitä.

"Suomessa päivähoito järjestetty naisten ehdoilla"

Hänen Camille-vauvansa aloittaa päiväkodissa kuukauden päästä eli viiden kuukauden ikäisenä.

Ranskalaisittain se ei ole mitenkään poikkeuksellisen varhain, päiväkotiin kun pääsee täällä jo kahden ja puolen kuukauden iässä.

Pikkulasten päivät ovat myös verrattain pitkiä: tyypillisesti päiväkodissa ollaan aamuyhdeksästä iltakuuteen. Ja kolmevuotiaana siirrytäänkin sitten jo esikouluun.

Ranskalaisia tämä ei kummeksuta, lapsen kun ei kuulukaan viettää päiviään kahdestaan äidin kanssa.

Suomalainen systeemi tunnetaan silti täälläkin.

– Teillä Suomessahan on maailman paras päivähoito, niin olen kuullut! Suomessa asiat on järjestetty naisten ehdoilla. Se on ihailtavaa, Mylène toteaa.