Illuusiotarjous vai aito alennustuote? – shoppailu kysyy kuluttajalta kriittisyyttä

Kuluttajalla voi joskus olla vaikeuksia tunnistaa tarjouksien joukosta aidosti tuotteen hintaa alentava tarjous. Kuitenkin houkutteleva tarjous vetoaa, vaikka tarjous ei tuotteen hintaa laskisi.

Kotimaa
Lohifileen mainos lehdessä
Päivi Meritähti / Yle

Lankeamme markkinointikikkoihin päivittäin. On kuitenkin olemassa kahdenlaisia tarjouksia. Toisiin kannattaa tarttua, toisten kohdalla kannattaa pysähtyä miettimään – ja laskemaan.

– "Kolme kahden hinnalla" -tarjous toimii niin, että hinnoittelu on jo rakennettu hintaan sisään. Tai jos saat asiakasetuna kaksi prosenttia alennusta, niin silloinhan hinta on jo alun perin kaksi prosenttia suurempi. Niin sanottu asiakasetuus on täysin imaginaarinen, psykologi Tuomo Tikkanen kertoo.

– Nämä ovat markkinointitemppuja, jotka ovat tavallaan kuin taikurin hatusta vedettyjä, niillä luodaan illuusioita alennuksista joita ei ole. Matemaattinen kokonaisuus on rakennettu niin, että myyjä päätyy aina voitolle.

Aito tarjous vaatii laskentaa

Kuluttajan kannattaa olla kriittinen ja tehdä pieniä laskelmia kauppareissullaan. Aidon tarjouksen erottaa helppojen laskutoimitusten seurauksena.

– Älykkäämpi ihminen huomaa heti, että ei ole mitään "kaksi kolmen hinnalla", vaan kaikkihan ne maksetaan. Mutta hyvin rakennettu tarjous – sen ei tarvitse olla edes illuusio ja se toimii. Se edellyttää pientä laskutaitoa kuitenkin, Tikkanen huomauttaa.

Ihmiset ovat kovin erilaisia. Tarjoukset eivät kaikkiin pure.

Tuomo Tikkanen

– Samasta kaupasta voi löytää saman tuotteen 300 gramman pakkauksessa ja 100 gramman pakkauksessa. Pienempi pakkaus voi maksaa kaksi kertaa enemmän ja isompi pakkaus maksaa oikeasti suhteellisesti vähemmän. Nämähän eivät ole tarjoustemppuja. Fiksu kuluttaja osaa katsoa, että miksi ostaisin kolme pienempää pakkausta, kun ne maksavat enemmän kuin yksi iso.

Aito tarjous tai alhaisempi hinta määräytyy siis aivan loogisesti.

– Hankintamäärien kasvaessa hinta tietenkin putoaa. Sehän on ihan aitoa, Tuomo Tikkanen kertoo.

Jos illuusioon kompastuu, ei silti tarvitse huolestua. Toisille kaupoissa kiertely on viihdettä, ja me kuluttajat käyttäydymme eri tavoin ostoksilla käydessämme.

– Ihmiset itse tietävät sen, että osalla on suurempi taipumus tehdä heräteostoksia, eli ostaa jotain mitä ei ollut alun perin tarkoitus ostaa. Osa ihmisistä kävelee kauppaan, ostaa vain sen mitä haluaa ja tarvitsee, ja kävelee ulos.

Kuluttaja valitsee oman ostotapansa

Toiset kuluttajat tietävät mitä hakevat ja toiset menevät katsomaan mitä on tarjolla.

– On kaksi tapaa. Voi mennä kauppaan katsomaan, että mitähän täältä löytyisi. Toinen tapa on se, että mennään katsomaan löytyisiköhän täältä juuri se mitä minä tarvitsen, psykologi Tuomo Tikkanen sanoo.

Älykkäämpi ihminen huomaa heti, että ei ole mitään "kaksi kolmen hinnalla", vaan kaikkihan ne maksetaan.

Tuomo Tikkanen

– Joidenkin mielestä kauppareissu on viihdyttävää, iloista ja nautinnollista. On kivaa käydä katselemassa tavaroita. Ihmiset ovat kovin erilaisia. Tarjoukset eivät kaikkiin pure.

Markkinoinnin päätehtävänä on saada kuluttajan tarpeet heräämään.

– Kysymys on myymisestä, on tarkoitus saada ihminen ostamaan. Ihminen pitää saada uskomaan, että hän haluaa tämän tuotteen. Mainonnan ja markkinoinnin tehtävänä on kertoa, että sinä tarvitset ja haluat tätä, meillä on tätä ja sinä saat tämän vielä edullisesti.

Jos kuluttajan tarpeita ei saada herätettyä, ei mainos pure.

– Meihin ei vaikuta mainos, josta teemme sellaisen arvion, että tuo ei kiinnosta tai että tuota en tarvitse. Ihmisen täytyy ostaa tuote jotakin tarvetta tyydyttämään. Siksi markkinoinnissa täytyy uskotella, että sinä tarvitset tuota, Tikkanen selventää.