SAK ehdottaa nollalinjaa palkankorotuksiin vuonna 2017

SAK:n ehdotuksen mukaan vuoden 2018 työmarkkinakierroksella avoin sektori määrittelisi palkankorotusten tason.

talous
Lauri Lyly
SAK:n Lauri Lyly kertoo järjestön esityksen pääpiirteet

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n hallitus on hyväksynyt yksimielisesti SAK:n vastauksen Suomen hallituksen kilpailukykytoimille.

– Ehdotamme, että työmarkkinakierroksella 2017 palkankorotus on nolla, vuonna 2018 avoin sektori, eli vientialat, määrittelisi palkankorotusten tason, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kuvaili tiedotustilaisuudessa.

Näin Suomessa siirryttäisiin lähemmäs Ruotsin mallia. Lyly huomauttaa, ettei silloin olisi edellytystä "äärimaltilliselle palkkaratkaisulle, jos yritykset ovat maksaneet ylisuuria osinkoja".

– Meidän on tehtävä Suomen malli, emme voi suoraan kopioida Ruotsin mallia, Lyly sanoo.

Hän uskoo, että hallituksen talouspolitiikka ja palkansaajajärjestöjen palkkapolitiikka kulkisivat käsi kädessä.

Suomen hallitus tavoittelee viiden prosentin alennusta työvoimakuluihin. Hallitus on esittänyt, että kuluja pienennettäisiin pakottavalla lainsäädännöllä (siirryt toiseen palveluun) puuttumalla muun muassa lomiin, sunnuntailisiin ja ylityökorvauksiin. SAK:n vastaus tarkoittaisi 4,2 prosentin alennusta yksikkötyökustannuksiin. Asiasta keskustellaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa, Lyly sanoo. SAK:n mukaan pakottava lainsäädäntö kohdistuisi ihmisiin epäoikeudenmukaisesti ja aiheuttaisi vakavia työmarkkinahäiriöitä.

– Kilpailukyky ei muodostu vain palkkaosiosta. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä, Lyly painottaa.

Lylyn mukaan palkansaajapuoli on valmis keskustelemaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestosta. Sen taso on hänen mukaansa oikea.

SAK olisi valmis pienentämään työnantajamaksuja ja kasvattamaan palkansaajien maksuosuutta. Siten työntekijöiden vastuu ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta olisi entistä suurempi.