yle.fi-etusivu

Tuleeko ihmisestä elävä, hengittävä kone? Biohakkeroinnissa teknologia toimii kehon jatkeena

Biohakkeroinnin avulla mitataan ihmisen kehoa ja parannetaan sen suorituskykyä. Samalla biohakkeroinnin liepeillä käydään filosofista pohdiskelua siitä, millaista on ihmisen ja koneen välinen yhteistyö ja mihin se voi johtaa. Biohakkeroinnin suosio on kasvanut viime aikoina Suomessakin.

internet
-
Teemu ArinaJussi Mankkinen / Yle

Tyylikkäästi mustaan pukeutunut Teemu Arina osoittaa rintapielessään olevaa valkoista nappia:

– Tämä tässä ei ole mikään peruspinni, vaan ryhtiäni seuraava laite. Jos ryhtini menee tämän haastattelun aikana kasaan, laite värähtää. Kun korjaan ryhtini, värähtely loppuu. Minulla on tässä myös kännykkäsovellus, joka kertoo, että tänään ryhtini on ollut hyvä, siinä lukee 'great'.

– Olen vuosia yrittänyt kiinnittää huomiota ryhtiini ja vasta tämän laitteen avulla se on parantunut huomattavasti. Eli teknologia voi toimia ihmisen ruumiin jatkeena ja se voi tukea päivittäisiä toimintojamme.

Tällaista on biohakkerointi, joka on viime vuosina saanut näkyvyyttä Suomessakin. Esimerkiksi tänä vuonna järjestetty Biohacker Summit 2015 keräsi satoja osallistujia, ja ilmiö on synnyttänyt Suomeen myös omat gurunsa, joista näkyvimpiä ovat _Biohakkerin käsikirja -_teoksen kirjoittaneet ravintoasiantuntija Jaakko Halmetoja, lääkäri Olli Sovijärvi ja teknologia-asiantuntija Teemu Arina.

Biohakkerointitapahtuma.
Jussi Mankkinen / Yle

Järjestelmällisiä interventioita

Biohakkerointi tunnetaan lähinnä kehon teknisenä mittaamisena. Teknologian avulla saadaan kuva siitä, mitä kehossa tapahtuu.

– Biohakkeroinnissa on kyse siitä, että keho on systeemi ja siihen voidaan vaikuttaa vaikkapa ravinnolla ja liikunnalla, mikä taas liittyy ihmisen suorituskykyyn. Suorituskykyä voidaan optimoida eri tavoin ja ihmiset biohakkeroivat biologista järjestelmäänsä, eli siihen voidaan tehdä hakkeroinnin tapaisia systemaattisia interventioita, Teemu Arina tarkentaa.

Arina hakkeroi paitsi fyysisiä, myös henkisiä toimintojaan. Hän mittaa esimerkiksi viihteeseen ja kulttuuriin käyttämänsä ajan.

– Haluan ymmärtäää, mihin aikaani käytän. Elämme hyvin kiireisessä yhteiskunnassa, jossa ihmiset juoksevat koko ajan paikasta toiseen ja kalenterit ovat täynnä. Väliin pitäisi saada riittävästi lepoa ja liikuntaa.

– 20 prosenttia työstä tuottaa 80 prosenttia tuloksista, eli kysymys kuuluu, milloin teet tärkeimmän työn. Voit esimerkiksi mitata, milloin olet virkeimmilläsi. Meillä monille tuo hetki voi olla aivotoiminnan kannalta esimerkiksi myöhemmin aamupäivällä. Biohakkeroinnissa on kyse siitä, että selvitetään myös yksilöllisiä eroja.

sormuksia Biohakkerointitapahtumassa.
Ōura-sormusJussi Mankkinen / Yle

Älysormus Oulusta

Biohakkeroinnin ympärille on viime vuosina kehkeytynyt myös erilaisia teknisiä keksintöjä. Esimerkiksi Oulussa on kehitetty maailman ensimmäinen hyvinvointisormus Ōura, jonka anturit mittaavat kehon lämpötilaa ja sykettä.

Mittausten avulla pystytään määrittelemään käyttäjän unenlaatu ja univaiheet. Eli nähdään kuinka paljon ihmisellä on ollut syvää unta ja kuinka paljon REM-unta. Nämä ovat tärkeitä asioita, kun halutaan palautua ja ymmärtää palautumista, Ōuran teknologiajohtaja Kari Kivelä kertoo.

Biohakkerointitapahtuma.
Kari KiveläJussi Mankkinen / Yle

– Mietimme erilaisia vaihtoehtoja korvakorusta lähtien. Päädyimme sormukseen, koska se on pienikokoinen ja sen kautta saadaan kiinteä ihokontakti. Sormukset ovat yleensä riittävän tiukkoja verrattuna esimerkiksi rannelaitteisiin ja kelloihin, eli sormus varmistaa mittauksen laadun.

Oikeastaan ei ole yllättävää, että tällainen innovaatio tulee juuri Oulusta.

– Minullakin on Nokia-tausta. Kun lähdimme tekemään teknologiaratkaisuja, totta kai hyödynsimme kokemuksia, joita meillä oli Nokiasta. Tässä on taustalla se osaaminen, mitä Suomessa on kuluttaja- ja mobiilituotteiden kehittämisessä saavutettu.

-
Geometrify ja Oculus RiftJussi Mankkinen / Yle

Geometrisiä unia

Sakari Lehtonen taas on kehittänyt virtuaalitodellisuusaplikaatio Geometrifyn, jonka maailmaan uppoudutaan Oculus Rift -virtuaalisilmikon avulla.

– Tämän aplikaation tarkoituksena on vaikuttaa ihmisen tietoisuuteen positiivisella tavalla. Tässä käytetään luonnollista geometriaa ja ääntä, jotka yhdessä luovat aktivoivan ja meditatiivisen kokemuksen käyttäjälle, Geometrifyn kehittäjä Sakari Lehtonen kertoo.

-
Sakari LehtonenJussi Mankkinen / Yle

– Olen itse insinööri ja ohjelmistokehittäjä, ja jossakin vaiheessa kiinnostuin numeroista ja siitä, mitä niiden takana on. Ryhdyin visualisoimaan numeroita ja tein sovellutuksen, jolla pystyy kehittämään rekursiivista geometriaa selaimessa. Huomasin, että sitä katsellessa tuli hyvä, hauska ja keskittynyt olo. Jatkoin kehittämistä ja vein ohjelman nettiin. Palaute oli positiivista.

– Potentiaali tällaiselle on valtava, sillä geometria ja ääni rikkovat kulttuurirajat, eikä paikallistamista tarvitse tehdä.

Elävä, hengittävä kone

Biohakkerointi kulkee käsi kädessä transhumanismin kanssa, jossa ihmisen olemusta pyritään muuttamaan toisenlaiseksi teknologian avulla. Tänä vuonna Biohacker Summitissa vieraili myös tulevaisuusajattelija Nell Watson, joka on perehtynyt ihmisen ja koneiden välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen.

– Asetelma on ollut pitkään sellainen, että ihmiset ovat operoineet koneita, mutta nyt keinoälyn kehittymisen myötä koneet pystyvät ohjaamaan ihmisiä. Kone pystyy vaikkapa kertomaan työmiehille, missä kohdassa metrojärjestelmää on vikaa.

-
Nell WatsonJussi Mankkinen / Yle

– Tämä tarkoittaa sitä, että ihminen ja kone alkavat olla yhä tasavertaisempia. Tällainen on tietysti mielenkiintoista potentiaalisten konfliktien kannalta, mutta se luo myös uusia mahdollisuuksia yhteistyölle. Uskon, että tulevaisuudessa ihmisestä tulee elävä, hengittävä tietokone.

Kone on evoluutio

Samaa mieltä on Teemu Arina.

– Työkalujen käyttäminen, tulen ja pyörän keksiminen, moderni kommunikaatiotekniikka... Minun mielestäni koko ihmiskunnan olemassaolo perustuu teknologiseen kehitykseen. Olisi tavallaan ikävää, jos olisimme niin laiskoja, ettemme jaksaisi katsoa, kuinka pitkälle näitä asioita voidaan vielä viedä.

Kirjoja pöydällä.
Jussi Mankkinen / Yle

Arinan mielestä ihmisen ja koneen yhä läheisempi symbioosi on luonnollista jatkumoa esimerkiksi silmälaseille.

– Miksi emme veisi tätä vielä kauemmaksi ja kehittäisi ihmiselle kykyä havainnoida infrapunaa tai vaikkapa mahdollisuuden nähdä neljä kertaa nykyistä kauemmaksi?

– Se on hyvä kysymys, että olemmeko me jo koneita vai emmekö ole. biologinen koneistomme, eli DNA, on jo itsessään ohjelmakoodi, joka säätelee tiettyjä asioita elämässämme, Arina summaa.

-
Geometrify-applikaatiotaJussi Mankkinen / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Liikunta

Eikö painosi laske, vaikka treenaat hiki hatussa? Se voi johtua molekyyleistä, ei laiskuudesta

Ratko Mladić

Srebrenican uhri toivoo tänään tuomittavalle Ratko Mladićille täyttä rangaistusta: "Hänen tekonsa ovat pahuuden tuolla puolen"

Koreat

Etelä-Koreaan paennut pohjoiskorealainen sotilas tuli tajuihinsa – katso video rajanylityksestä

Minetit

Riita huippuvoimistelun kulisseissa jatkuu – voimisteluseura kertoo lasten joukkueiden ongelmista