Nykytaiteen supertähti Eija-Liisa Ahtila on liikkuvan kuvan mestari

Kansainvälisesti tunnetuimpiin suomalaisiin taiteilijoihin kuuluvan Eija-Liisa Ahtilan näyttely avautuu Hämeenlinnan Taidemuseossa lauantaina. Näyttelyssä nähdään myös Ahtilan uusin videoteos Silta.

Kotimaa
Nainen seisoo taidemuseon näyttelytilassa.
Anne Niskanen / Yle

Hattulassa syntynyt ja Hämeenlinnassa kasvanut Eija-Liisa Ahtila tunnetaan erityisesti videoteoksistaan ja installaatioistaan.

Kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen nykytaiteiljan töitä nähdään harvoin kotimaassa. Hämeenlinnan Taidemuseon väki onkin syystä tyytyväinen saadessaan esitellä syksyn ensimmäisessä näyttelyssä maailmantähden teoksia.

– Sovimme tästä näyttelystä Eija-Liisan kanssa jo vuonna 2008, kertoo Hämeenlinnan Taidemuseon museonjohtaja Taina Lammassaari. Edellisen kerran Eija-Liisan töitä on ollut Suomessa esillä kaksi vuotta sitten Kiasmassa.

Hämeenlinnan Taidemuseoon kootussa näyttelyssä on esillä Ahtilan teoksia yhdeksänkymmentäluvulta nykypäivään. Näyttelyssä on esillä myös Eija-Liisa Ahtilan uusin videoteos Silta (The Bridge), joka on monien muiden Ahtilan teosten tapaan kuvattu osin taiteilijan kotikaupungissa Hämeenlinnassa.

Nainen konttaa sillalla.
Eija-Liisa Ahtilan uusin teos Silta nähdään ensikertaa Hämeenlinnan Taidemuseon näyttelyssä.Anne Niskanen / Yle

– Silta-episodi on yksi viidestä tarinasta, jotka olen kuvannut Rakkaus on aarre -elokuvaa varten, kertoo nykytaiteilja Eija-Liisa Ahtila. Silta käsittelee ihmismielen järkkymistä ja kokemusta psykoosista. Naisen mieli luisuu sijoiltaan, muistot ja pelot valtaavat naisen mielen.

Liikkuvan kuvan taituri

Liikkuva kuva on Eija-Liisa Ahtilan ominta aluetta. Häntä pidetäänkin liikkuvan kuvan kehittäjänä ja uudistajana. Ahtilan videoteokset liikkuvat elokuvan ja kuvataiteen välimaastossa.

– Liikkuva kuva kiehtoo minua sen ilmaisun ja niiden kaikkien kuvassa olevien elementtien takia, Ahtila täsmentää. Kuva, ääni, leikkaus, sommittelu ja näyttelijät, mutta myös se miten kuva näyttää ympäristöä ja miten kuvalla voidaan luoda ympäristöä.

Liikkuvalla kuvalla esitetään meille väitteitä siitä, millainen meidän todellisuus on.

Eija-Liisa Ahtila

Ahtilaa kiinnostaa myös se, miten liikkuvaa kuvaa käytetään yleisimmin meidän maailman kuvaajana ja esittäjänä.

– Liikkuvalla kuvalla esitetään meille väitteitä siitä, millainen meidän todellisuus on.

Liikkuvan kuvan lisäksi Ahtilaa viehättää myös tarinallisuus. Näin on esimerkiksi vuonna 2010 valmistuneessa Marian ilmestys (The Annunciation) -teoksessa. Se on kolmen projisoidun kuvan installaatio ja elokuva, jonka tapahtumat Ahtila on sijoittanut nykyhetkeen.

Kuusen habitus kuudessa osassa

Hämeenlinnan Taidemuseon Engel-rakennukseen koottu näyttely on läpileikkaus Eija-Liisa Ahtilan uran eri vaiheilta. Eräässä näyttelytilassa huojuu vaakatasoon kuvattu kuusi ja sen huminaa säestää lintujen liverrys. Kyseessä on Ahtilan Vaakasuora (Horizontal) -niminen teos vuodelta 2011.

– Kuusta kuvatessani tajusin, kuinka hankalaa on kuvata suurta puuta, kertoo Ahtila. Teokseni ideana on esittää suuri puu mahdollisimman todenmukaisena, ja koska se ei mahtuisi sellaisenaan pilkoin kuusen lopulta kuuteen palaan.

Suuri kuusi on kuvattuna vaakasuoraan.
Ahtila ammentaa kuvauskohteita lapsuusmaisemistaan. Vaakasuora-teoksen kuusi kasvaa Aulangon hotellin lähettyvillä.Anne Niskanen / Yle

Eija-Liisa Ahtilan mukaan Vaakasuora on kuvaus kuusen olemuksesta sekä samalla esitys puun havainnoimisen taltioinnin hankaluudesta. Ahtila myöntää, että ei päästä itseään helpolla.

– Kuusen kuvaaminen oli pitkä prosessi kaikkine työvaiheineen. Minulle tuli työn aikana suhde kuuseen ja kaikkeen siihen liittyvään, mutta toisaalta Aulangon kuusi ei ole enää se kuusipuu, jota kuvasinvaan se on teos, Ahtila pohtii.

Aulangon kuusi ei ole enää se kuusipuu, jota kuvasin vaan se on teos.

Eija-Liisa Ahtila

Luonto on tärkeä elementti Eija-Liisa Ahtilalle, ja hän onkin pohtinut uudemmissa teoksissaan paljon muun muassa inhimillisen ja muun elollisen luonnon välisiä suhteita.

Eija-Liisa Ahtilan näyttely on osa säveltäjä Jean Sibeliuksen 150-juhlavuoden ohjelmaa Hämeenlinnassa. Näyttelyyn voi tutustua Taidemuseossa 31. tammikuuta 2016 asti.