Asiantuntijat: Suuresta pakolaismäärästä hyötyä taloudelle pitkällä aikavälillä

Talouslehti Financial Times on kerännyt turetta tutkimustietoa pakolaisten ja siirtolaisten vaikutuksesta vastaanottavien maiden talouksiin. Jos kotouttaminen hoidetaan kunnolla, vaikutus on positiivinen. Tulijat helpottavat myös väestön ikäntymisen ongelmaa.

talous
Palloiluhalli Torniossa.
Palloiluhallista ei ole lupa poistua minnekään.Tiina Länkinen / Yle

Euroopan maat kamppailevat parhaillaan ennennäkemättömän suuren pakolais- ja siirtolaisvirran kanssa. Sadat tuhannet maahantulijat kuormittavat viranomaisia ja EU-maiden resursseja.

Monissa tutkimuksissa on selvitetty, miten suuri maahantulijoiden määrä vaikuttaa vastaanottajamaan talouteen. Tutkimusten mukaan vaikutus on pidemmällä aikavälillä positiivinen, jos maa osaa toimia oikein maahantulijoiden kotouttamisessa. Tutkimuksista kertoo talouslehti Financial Times (siirryt toiseen palveluun).

Hyödyt liittyvät väestön ikärakenteen paranemiseen sekä talouden virkistymiseen.

– Jos Eurooppa omaksuu oikeanlaisen politiikan, suhteessa maanosan ikääntyvään väestöön pitkän ajan positiivinen vaikutus voi olla merkittävä, toteaa OECD:n työllisyys- ja sosiaaliasioiden johtaja Stefano Scarpetta.

Myös luottoluokituslaitos Standard & Poor's toteaa tuoreessa raportissaan, että "vaikutus voi olla lievän positiivinen turvapaikkoja myöntävissä maissa, joita uhkaavat taloudelliset ja fiskaaliset haasteet epäsuotuisan demografisen kehityksen takia".

Halpatyövoima?

Toisin kuin usein oletetaan, suuri turvapaikan hakijoiden määrä ei näytä laskevan alkuperäisasukkaiden palkkatasoa, Financial Times kirjoittaa.

Kööpenhaminan ja Californian yliopistot ovat tutkineet pakolaisten vaikutusta Tanskan työmarkkinatilanteeseen vuosina 1991 - 2008. Tutkimus osoitti, että pakolaisten tulo työmarkkinoille kannusti huonosti koulutettuja tanskalaisia pyrkimään parempiin töihin ja hankkimaan siten myös parempaa palkkaa.

Maailmanpankki on tutkinut Syyrian pakolaiskriisistä eniten kärsivän Libanonin taloustilannetta. Maailmanpankin mukaan Libanonin talouskasvu on nyt nopeampaa kuin kertaakaan sitten vuoden 2010, vaikka naapurissa käydään veristä sotaa.

– Pakolaisvirta on todennäköisesti auttanut Libanonin taloutta kestämään naapurimaan sisällissodan negatiiviset vaikutukset, pankki kirjoittaa.

Saksa käyttää eniten rahaa turvapaikan hakijoiden vastaanottamiseen. Summa voi nousta tänä vuonna kymmeneen miljardiin euroon.

Maan kokonaistaloudelle turvapaikan hakijoiden vaikutus on pieni, lehti sanoo. Saksan talous jää ylijäämäiseksi, joskin ylijäämä on hieman aiemmin oletettua pienempi. Samaan aikaan tämä lisääntynyt julkisen rahan käyttö tuo 0,3 prosentin ylimääräisen elvytysruiskeen maan taloudelle seuraavan 1,5 vuoden aikana, sanoo UniCredit-pankin ekonomisti.

Väestöpyramidi

Monissa EU-maissa väestön ikääntyminen on muodostumassa suureksi ongelmaksi. Komission laskelmien mukaan tänä vuonna yhtä ei-työssäkäyvää EU-kansalaista kohti on nyt neljä työssäkäyvää. Vuonna 2060 suhdeluku on enää 2-1. Tämä nostaisi verotaakan kestämättömäksi.

– Eurooppa on tekemässä väestöllistä itsemurhaa. Jotta väestökehitys saadaan muuttumaan, syntyvyyden kasvattaminen ei riitä, tarvitaan myös maahanmuuttoa, totesi Euroopan keskuspankin varajohtaja Vitor Constancio viime viikolla.

Ekonomistit painottavat, että maahan saapuvat ihmiset on saatava integroitumaan paikallisiin työmarkkinoihin. Tämä merkitsee varsinkin kielen oppimista.

Financial Times muistuttaa, että turvapaikan hakijoilla on koulutuksensa mukanaan, mitä ei pidä väheksyä. Esimerkiksi Ruotsiin saapuvista syyrialaisista lähes puolella on toisen asteen koulutus suoritettuna.