1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Uhkaako ”halpuuttaminen” jo ruuan laatua? Lue yhdeksän vastausta

Yle järjesti perjantaina nettisivuillaan verkkokeskustelun, jossa yleisö sai kysyä asiantuntijoilta ruuasta ja sen tuotannosta. Kokosimme vastaukset yhdeksään kiinnostavaan kysymykseen.

talous
Porkkanoita torikojulla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Ruokaan, sen tuotantoon ja maataloustuottajien asemaan koskevaan Yle Uutisten verkkokeskusteluun tuli runsaasti kysymyksiä. Keskustelussa vastauksia antoivat Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n asiantuntija Marjukka Manninen ja kauppakonserni Keskon viestintäjohtaja Merja Haverinen. Kokosimme vastaukset yhdeksään yleisöä askarruttaneeseen kysymykseen.

1. Onko suomalainen ruoka laadukkaampaa kuin tuontiruoka? Miksi?

Marjukka Manninen/MTK: Suomalainen ruoka on laadukkaampaa kuin tuontiruoka. Esimerkiksi Suomessa tiloilla tehdään paljon työtä tautisuojauksen esteen, minkä vuoksi tiloilla esiintyy vain harvoin salmonellaa tai kampylobakteeria, mikä on Keski-Euroopassa hyvin tavallista. Kun tautisuojaukseen panostetaan, eläimiä täytyy lääkitä vähemmän ja tuotteiden hygieeninen laatu on hyvällä tasolla. Kotimaista ruokaa syödessään kuluttajan ei tarvitse olla huolissaan lääkejäämistä tai antimikrobiresistenssin kasvamisesta.

2. Eikö Suomessa ja Euroopassa kannattaisi luopua kokonaan maataloustukien maksamisesta, jotta kehitysmaissa päästäisiin eroon köyhyydestä?

Marjukka Manninen/MTK: Maataloutta tuetaan eri tavoin ympäri maailman, kyseessä ei ole vain eurooppalaisesta ilmiöstä. Politiikan keinot vain eroavat toisistaan. Ajattelen niin, että jokaisessa maassa olisi hyvä panostaa huoltovarmuuteen. Eli että saataisiin oma väestö mahdollisimman pitkälle ruokittua omalla ruoantuotannolla.

3. Miten kauppojen omien merkkien halpatuotteet vaikuttavat tuottajien tuloihin?

Merja Haverinen/Kesko: Yleisesti on hyvä tietää se, että neuvottelemme tuotteiden ostamisen elintarviketeollisuuden ja valmistajien kanssa; emme tuottajien kanssa. Tämän lisäksi K-ryhmässä yrittäjäkauppiaamme ostavat jatkuvasti lähiruokaa suoraan paikallisilta tuottajilta ja silloin nämä kaksi osapuolta sopivat keskenään hinnoista.

4. Miten voisi kehittää kotimaisten tuotteiden myyntiä suoraan tuottajilta kuluttajille esimerkiksi nettikaupan kautta?

Marjukka Manninen/MTK: Suoramyynti tiloilta kuluttajille on kasvanut merkittävästi ja trendi näyttää jatkuvan. Suoramyynti on joillekin, etenkin kasvukeskusten läheisyydessä sijaitseville, tiloille vaihtoehto, mikäli vain aikaresurssia maatilayrittäjällä riittää. Erilaisia projekteja on käynnissä nettikaupan kehittämiseksi ja jo nyt useat yrittäjät hyödyntävät sosiaalista mediaa tuotteidensa markkinoinnissa ja myynnissä.

Merja Haverinen/Kesko: Olemme muun muassa järjestäneet jo useamman kerran eri paikkakunnilla ympäri Suomea lähiruokatreffejä, jossa paikalliset tuottajat ja K-ruokakauppiaat tapaavat toisensa ja sopivat tuotteiden myynnissä omissa kaupoissaan.

5. Näkyvätkö maailmanmarkkinahinnat myös suomalaisten elintarvikkeiden hinnoissa?

Marjukka Manninen/MTK: Maailman ja EU:n markkinahintojen vaihtelut vaikuttavat kotimaisten hintojen taustalla. Useassa maataloustuotteessa (esimerkiksi leipävehnä) kotimainen hintataso on ollut EU-tasoa alempi. Meidän pitäisi saada kotimaisen maataloustuotannon tuottama lisäarvo (laatu) näkymään myös tuottajahinnoissa.

6. Miksi maanviljelijä joutuu tekemään kotitarveperunaviljelystä 8-10 eri ilmoitusta? Onko maataloudessa liian paljon byrokratiaa?

Marjukka Manninen/MTK: Maataloudessa on liian paljon byrokratiaa ja sitä pyritään (jälleen) karsimaan niin EU-tasolla kuin kotimaassakin. Suurelta osin byrokratia juontuu EU-lainsäädäntöön, mutta on myös kotikutoista. Jonkin verran byrokratiaa on toki oltava maataloustuista kun on kyse, mutta ainakin ilmoitusten tietojen päällekkäisyyttä pitää pystyä karsimaan. Maatalousyrittäjät kyllä mieluummin valitsisivat sen, että saisivat tuotteilleen riittävän hinnan suoraan markkinoilta niin, että tukia ei tarvittaisi ja byrokratia samalla vähenisi.

7. Maataloustuottajien tulot ovat professori Jyrki Niemen mukaan jopa puolittumassa viime vuoteen verrattuna. Mikä vaikutus kaupan ruoan hinnan ”halpuuttamisella” on ollut tähän kehitykseen?

*Marjukka Manninen/MTK: *Ruoan ”halpuutus” ei ainakaan ole helpottanut maatalousyrittäjien asemaa. Tuottajahinnat ovat usean tuotteen kohdalla laskeneet edelleen. Esimerkiksi maidon tuottajahinta laski tammi-kesäkuu 2015 13 % ja samaan aikaan kuluttajahinta 5 %. Maatalousyrittäjän saama osuus kuluttajahinnasta on muun muassa naudan jauhelihassa pienentynyt.

Merja Haverinen/Kesko: Kyllä kotimainen ostovoima on erittäin tärkeä kaikille toimijoille. Kuten Tero Lausala kirjoitti Maaseudun Tulevaisuuden yliökirjoituksessa, yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta muodostuu kotimarkkinoista. Suomessa ruuan kuluttajahinnasta on veroja yli 40 %, mikä on myös hyvä muistaa puhuttaessa ostovoimasta ja ruuan hinnasta. Elintarvikkeiden kokonaisverotus Suomessa on Euroopan kireimpiä.

8. ”Halpuutuskampanjoista” huolimatta ruoka on edelleen kallista muihin EU-maihin verrattuna. Miksi?

Marjukka Manninen/MTK: Elintarvikkeiden osuus yksityisestä kulutuksesta on ollut EU-tasoa eli siinä ei eroa muihin maihin. Suhteessa maan yleiseen hintatasoon ruoan hinta on Suomessa Euroopan edullisimpien maiden joukossa. Ruoan hintaa Suomessa toki nostavat kansainvälisesti vertailtuna korkea arvonlisäveron taso ja verrattaen korkea palkkatasokin.

Merja Haverinen/Kesko: Halpuutuksella on ruokittu mielikuvaa siitä, että ruoka olisi Suomessa kallista. Suhteessa maan yleiseen hintatasoon ruuan hinta on Suomessa keskitasoa ja kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista vain 12,5 % menee ruokaan – vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ja kuten Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Jorma Rauhala totesi eilisessä uutislähetyksessänne, jos yksittäisiä tuotteita halpuutetaan alle raaka-ainehinnan, eihän se ole kestävää kenenkään kannalta.

9. Kesko sanoo, että sen ruokakaupoissa kotimaisten tuotteiden osuus on peräti 80 prosenttia. Miten kotimaisuus määritellään Keskossa?

*Merja Haverinen/Kesko: *Pirkka-tuotteissa on lähes 300 Hyvää Suomesta -merkittyä tuotetta, noin 40 Sirkka-lehti -merkittyä tuotetta ja noin 60 Avain-lippu -merkittyä tuotetta. "Kotimaisuudessa" on eri tasoja ja asteita. Suomalaisen Työn liiton mukaan esimerkiksi Avainlippu voidaan myöntää Suomessa valmistetulle tuotteelle tai Suomessa tuotetulle palvelulle. Lisäksi tuotteen tai palvelun kotimaisuusasteen on oltava vähintään 50 prosenttia. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on yli 80 prosenttia. Kotimaisuusaste tarkoittaa suomalaisten kustannusten osuutta tuotteen tai palvelun omakustannusarvosta. Laskelmassa otetaan huomioon kaikki tuotteeseen tai palvelun tuotantoon kohdistuvat kustannukset. Meillä ei ole omaa erillistä kotimaisuuden määritelmää.

Lue seuraavaksi