Itä-Ukrainassa ammutaan vähemmän – Venäjä rynnii diplomatiassa

Itäisessä Ukrainassa tulitauko on viime viikkoina pitänyt suhteellisen hyvin. Kyseessä on pikemminkin tauko kuin strateginen pyrkimys jäädyttää konflikti, arvioi Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija.

Ulkomaat
Separatistitaistelijoita tankkien kanssa.
Separatistitaistelijat harjoittelivat ampumaradalla Torezin kaupungissa, Donetskin lähellä 21. syyskuuta.Alexander Ermochenko / EPA

Viime viikkoina Itä-Ukrainan siviilit ovat saaneet nauttia suhteellisen pitävästä tulitauosta. Separatistialueella rintamalinjan tuntumassa sijaitsevassa Putylivkan kylässä asukkaat pääsivät viikolla tarkastelemaan ja korjaamaan sodan tuhoja.

Ajoittainen tulitus alueella on silti jatkunut. 60-vuotias Antonina Maluga toivoi tulitauon muuttuvan pysyväksi mutta ei ollut kovin vakuuttunut.

– Haluttaisi kovasti uskoa, mutta en tiedä. Tähän ikään minua on niin monesti petetty, joten on vaikea uskoa tähänkään. Ainakaan ei ole ollut niin raskasta tykistötulta, Antonina Maluga sanoi uutistoimisto Reutersille.

Tutkija: Väliaikaista vakauttamista

Venäjän on usein epäilty pyrkivän luomaan Ukrainaan niin sanotun jäätyneen konfliktin.

Termillä on viitattu esimerkiksi Georgiasta irtautuneisiin Abhasian ja Etelä-Ossetian alueisiin ja Moldovan Transnistriaan. Varsinaisia taisteluja ei enää käydä, mutta konfliktia ei ole ratkaistu, mikä toimii tehokkaasti Nato-jäsenyyspyrkimysten jarruna.

Kysymys kuuluukin, voiko tulitauon tehostumista pitää merkkinä siitä, että Venäjä olisi nyt jäädyttämässä Itä-Ukrainan konfliktia.

Tämä liittyy ennen kaikkea valmisteilla oleviin kontakteihin Venäjän ja Yhdysvaltain välillä.

Arkady Moshes

Suomen Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkimusohjelman johtaja Arkady Moshes arvioi, että kyseessä on todennäköisesti vain tauko vihollisuuksissa.

Moshes sanoo, että konfliktin strategisesta jäädyttämisestä on vielä ennenaikaista puhua.

– Tämä on väliaikaista vakauttamista, joka liittyy ennen kaikkea valmisteilla oleviin kontakteihin Venäjän ja Yhdysvaltain välillä, Arkady Moshes sanoo.

Venäjän ja Yhdysvaltain presidenttien on määrä tavata YK:n yleiskokouksen aikana New Yorkissa maanantaina.

Toisaalta uusia väkivaltaisuuksia Itä-Ukrainassa voi nyt hillitä sekin, että Ukrainan asevoimat ovat merkittävästi vahvistuneet.

– Se ei tarkoita, että ne kykenisivät torjumaan laajamittaisen hyökkäyksen, mutta se nostaa merkittävästi sellaisen hyökkäyksen hintaa, Moshes sanoo.

Tämä jo muuttaa laskelmia siitä, kuinka viisasta olisi kiihdyttää konfliktia.

Venäjä pallottelee Syyrialla ja Ukrainalla

Venäjä on pelannut kovaa diplomaattista peliä ja onnistui siten nappaamaan aloitteen Yhdysvalloilta Lähi-idässä. Tämä diplomatia heijastuu siis myös Ukrainaan.

Lisäämällä sotilaallista läsnäoloaan Syyriassa Venäjä käytännössä pakotti Yhdysvallat suostumaan Obaman ja Putinin tapaamiseen.

– Itse tapaaminen on jo eittämättä voitto Venäjälle, UPI:n Arkady Moshes sanoo.

Näin Yhdysvallat tulee ikään kuin tunnustaneeksi, että yritykset sivuuttaa ja eristää Venäjä kansainvälisessä politiikassa eivät ole onnistuneet.

Moshesin mukaan Yhdysvalloilla on objektiivisesti paljon enemmän resursseja kuin Venäjällä mutta nykyisellä hallinnolla ei ole päättäväisyyttä ja kykyjä käyttää niitä.

– Venäjällä on paljon vähemmän resursseja, mutta Venäjä käyttää niitä diplomaattisia ja sotilaallisia resursseja, joita sillä on.

Separatistien vaalit nostattavat jännitteitä

Itä-Ukrainan tilanne on erittäin hauras ja vakautta on helppo horjuttaa. Raskasta aseistusta ei ole täysin vedetty etulinjansa Minskin sopimusten mukaisesti.

– Jos nykyiset Venäjän ja lännen kontaktit Syyria-kysymyksestä eivät tuota läpimurtoa, voi odottaa uutta epävakauttamista, Moshes sanoo.

Yksi jännitteitä nostattava hetki ovat separatistialueiden loka-marraskuulle suunnittelemat vaalit, joita Ukrainan hallinto ei tunnusta.

– Sen ympärillä käydään poliittista ja diplomaattista kamppailua, joka voi helposti kiihtyä sodaksi asti. Ainoa pidättelevä tekijä on, että Donbassissa ei ole kovin miellyttävää sotia marraskuussa ja joulukuussa, Moshes sanoo.

Eurooppa kiirehtii eroon Ukrainan konfliktista

Euroopan unionissa on noussut voimakkaita haluja haudata Ukrainan konflikti mahdollisimman pikaisesti.

– Eurooppa haluaisi millä tahansa hinnalla lopettaa Ukrainan konfliktin, jäädyttää Ukrainan konfliktin tai ratkaista Ukrainan konfliktin, ja se yrittää saada Ukrainan konfliktin lehtien etusivuilta, Moshes sanoo.

EU:ta ravistelevan pakolaiskriisin päivinä Ukrainan onkin pitkälti kadonnut pääotsikoista.

Arkady Moshes arvostelee Euroopan unionin johtavien maiden taktiikkaa Ukrainan konfliktissa.

– Eurooppa käyttää diplomaattisia resurssejaan pakottaakseen presidentti Porošenkon suurempiin myönnytyksiin separatisteille kuin alun perin edellytettiin Minskin sopimuksissa, Moshes sanoo.

Moshes katsoo, että eurooppalaiset johtajat suuntaavat ponnistuksiaan väärin. Moshesin mielestä Ukrainaa pitäisi painostaa taloudellisiin uudistuksiin, joiden avulla maa voisi elää myös konfliktin oloissa.

– Sen sijaan näen, että meneillään on yrityksiä saada Porošenkon hallintoa tekemään asioita, joita se ei sisäpoliittisista syistä ei kykene toteuttamaan, Moshes sanoo.

Painostus myönnytyksiin puolestaan luo vaaran sisäpoliittisista myllerryksistä, sillä Porošenkon poliittiset kilpailijat voivat käyttää separatisteille tehtyjä myönnytyksiä poliittisena aseena Porošenkoa vastaan.