Ensimmäinen kerta jää mieleen, myös hirvijahdissa

Viikonloppuna alkanut hirvijahti synnyttää taas uusia jahtitarinoita. Savonlinnalainen Esko Tynkkynen sai hirven kiväärinsä tähtäimeen ensi kerran syksyllä 1977. Nyt on menossa 39. hirvikausi ja vieläkin jahdin alku innostaa.

Kotimaa
Savonlinnalainen Esko Tynkkynen aloitti hirvenmetsästyksen 1977 ja vieläkin jahdin alku sykähdyttää.
Esko Tynkkynen ja Savonlinnan Kallislahden hirviporukkaa.

Esko Tynkkysen ensimmäinen kohtaaminen hirven kanssa ei johtanut kaatoon. Mies oli tieuralla ampuma-asennossa polvella ja eläin vakaasti tähtäimessä. Oli kuitenkin sovittu, että siltä alueelta ei vasaa ammuta ja pelihermo piti.

– Nuotiolla sitten tuli kuitenkin moitteita, että miksi et ampunut. Oli tietysti helppo vastata, että oli kielletty ampumasta. Se ensimmäinen kaato tuli muutamaa viikkoa myöhemmin. Nuoressa männyntaimikossa sain ampua hirven siistiin seisontaan ihan kaikessa rauhassa. Se kävi pian ja puhtaasti, Esko Tynkkynen kertoo.

Sittemmin hirviä on kaatunut Esko Tynkkysen laukauksista kymmeniä ja mieleenpainuvia tarinoita on monia.

– Komeimmat sarvet seinällä ovat kymmenpiikkiset. Ja ennätys lähilaukauksesta on enintään kaksi ja puoli metriä. Siinä ei edes voinut tähdätä, kun kiväärin piipun suu oli melkein hirven kyljessä kiinni. Muuten ne kaadot ovat tapahtumia muiden joukossa, mutta kyllähän sitä glooriaa aina yhden päivän kantaa, Esko Tynkkynen naureskelee.

Erämies saa aina jotakin

Tänä vuonna Kallislahden porukan ensimmäinen ajo jäi tuloksettomaksi. Vaikka edellisen yön riistakamerakuvassa näkyi komea uroshirvi, se ei ollutkaan ensimmäisen ajon piirissä. Koirakin innostui ilmeisesi peuran jäljillä väärälle alueelle. Luontoelämykseltä ei silti voinut passissa välttyä. Taivaalta kuului hauskaa rupattelua.

– Varmaan 300-400 hanhea on tuossa parvessa. Tähän aikaan niitä näkee paljon, havainnoi Vesa Kutvonen. Huomiota sai osakseen myös ruskan tulilatvaiseksi värittämä suuri haapa metsäaukean laidalla.

Saaliiksi tuli ainakin syksyinen aamuhetki sumupilvien seasta paljastuneen auringon lämmittäessä selkää, suorastaan unettavasti. Luottamus saaliin saamiseen ei kuitenkaan horjunut.

– Meillä on kuusi lupaa. Tarkoitus on ampua vain yksi uroshirvi. Sitten pidättäydytään naaraissa ja vasoissa. Kun sitten hirvi on teurastettu, niin meillä on tapana paistaa maksaa heti tuoreeltaan. Sitä kun syö ruisleivän päällä sipulin ja omenan kera, niin eipä parempaa herkkua ole, Vesa Kutvonen vihjaa.