Suomen suurimmassa taulujen väärennystutkinnassa epäillään 15 miljoonan euron vahinkoja

Poliisi epäilee yli 20 ihmisen – osa taidekaupan ammattilaisia – kaupanneen väärennettyä taidetta noin 15 miljoonan euron edestä. Suomen rikoshistorian suurimman taideväärennösjutun lonkerot ulottuvat mm. Venäjälle, Ranskaan, Viroon ja Ruotsiin. Poliisi myös etsii toisessa taiderikostutkinnassa mm. väärennettyjä ”särestöniemiä”.

Kotimaa
Kimmo Nokkonen.
Rikoskomisario Kimmo Nokkonen, KRP.Yle

Väärennösvyyhden alkujuuret ulottuvat vuoteen 2009, jolloin KRP alkoi tutkia järjestäytyneen rikollisuuden osuutta taiderikoksiin. Turun hovioikeus antoi asiasta elokuussa tuomion, jossa kaksi tekoaikaan M.O.R.E-rikollisuusryhmään kuulunutta tuomittiin.

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Kimmo Nokkonen kertoo, että nyt valmistuneen väärennysjutun ns. Helsingin haaran epäilyt ovat juuri siirtyneet pääosin syyttäjälle.

– Tämä on Euroopankin mitassa huomattava taiderikoskokonaisuus, kertoo komisario Kimmo Nokkonen.

– Noin 15 miljoonan euron rikosvahinkojen ja huomattavien turvaamistoimien lisäksi mittavuutta kuvaa mm. 49 pöytäkirjaa ja 15 000 sivua esitutkinta-aineistoa. Rikoksista epäiltyinä on kuulusteltu yli 20 ihmistä, joista viisi on ollut vangittuna esitutkinnan aikana. Virka-apupyyntöjä on lähetetty mm. Ranskaan, Ruotsiin, Viroon ja Venäjälle. luettelee komisario Nokkonen.

Poliisi kertoo myös Suomen taidekenttää ravistelevan tiedon. – Osa epäillyistä on pitkään taidekaupassa toimineita henkilöitä.

Taulujen ”tuunausta”

Jotta väärennösbisnes onnistuisi, on tunnettava taidetta ja taidekauppaa. Yksi tapa väärennetyn taiteen kaupassa on se, että tauluja ostetaan Venäjältä ja Keski-Euroopan huutokaupoista. Tämän jälkeen tauluja ns. tuunataan.

– Hyvällä taidehistoriallisella silmällä etsitään sellaisia töitä, jotka sopisivat tyylillisesti esimerkiksi suomalaisten kultakauden tekijöiden nimiin signeerattavaksi, kertoo Krp:n rikoskomisario Kimmo Nokkonen.

Työt tuodaan Suomeen, niitä käsitellään ja signeerataan jälkikäteen toisen taitelijan nimiin. Tämän jälkeen osa tauluista lähtee ulkomaisiin huutokauppakamareihin.

– Poliisin tutkimuksissa on tullut esiin epäily, että Suomeen on tuotettu mm. venäläistä taidetta. Taulut ovat jatkaneet matkaansa edelleen Suomesta Englannin ja Ranskan suuriin huutokauppoihin, joissa niitä on myyty tai yritetty myydä, kertoo tutkinnanjohtaja Kimmo Nokkonen.

Tauluille saadaan ulkomaisten huutokauppakamarien kautta luotua uskottavuutta ja ”historiaa”. Lehtitietojen mukaan esimerkiksi Suomessa väärennetty Léger on myyty Ruotsissa tunnetussa huutokaupassa (siirryt toiseen palveluun).

Noloa ostajalle

Poliisilla on ollut vaikeuksia selvitellä, ketkä väärennettyjä tauluja ovat ostaneet. Vaikeudet johtuvat osin siitä syystä, että huijatuksi joutuminen on ostajalle noloa. Tauluja ovat hankkineet varakkaat yksityiset ihmiset, yhteisöt sekä yritykset, kertoo komisario Kimmo Nokkonen Krp:stä.

– Väärennöskauppa on suurelta osin piilorikollisuutta, vaikka näillä rikoksilla onkin aina asianomistaja. Asianomistajat eivät kuitenkaan usein tiedä, että heitä on huijattu, arvioi Nokkonen.

Tieto väärennöksistä tulee monelle vasta, kun poliisi ottaa yhteyttä ja kertoo huijauksen mahdollisuudesta. - Tietysti se, että on tullut huijatuksi, on noloa. Häpeä saattaa estää asiasta ilmoittamisen poliisille.

Väärennökseksi epäilty Reidar Särestöniemen taulu.
Poliisin takavarikoima väärennös Reidar Särestöniemen taulustaPoliisi

Poliisi etsii mm. väärennettyjä ”särestöniemiä”

Taulujen alkuperän penkominen alkoi Turun taideväärennöshaarasta jo vuonna 2009. Nyt väärennösvyyhdestä on paljastunut jatkuvasti uusia päitä.

– Poliisin näkemys on se, että Suomessa on väärennetty taidetta viime vuosien aikana paljon. Ja sitä on paljon markkinoilla.

Rikoskomisario Kimmo Nokkonen kehottaakin taiteen ostajia tarkkuuteen ja varovaisuuteen. - Kuluttajan tulisi olla huolellinen kauppakirjojen, taustojen ja erityisesti arvomaalausten historiatietojen tarkastamisen suhteen.

Poliisin tutkimiin taideväärennöksiin kuuluu myös kesken oleva Sisä-Suomen haara. Haara poikkeaa Helsingin väärennöksistä mm. siinä, että näissä tauluissa kyse on pääosin suomalaisen arvotaiteen väärennösepäillystä.

– Kyse on vuosia kestäneestä kiertävästä taidekaupasta. Kiertävät taidekauppiaat ovat esitutkinnan epäilyjen mukaan myyneet väärennöksinä tunnettujen suomalaisten taiteilijoiden töitä. Huomattavan iso osaa tässä haarassa näyttelee Reidar Särestöniemen nimiin tehdyt epäillyt väärennökset, kertoo komisario Nokkonen.

Poliisi etsii ”särestöniemiä” sekä yhtä Gallen-Kallelan epäiltyä väärennöstä sekä yhtä Pekka Halosen nimiin merkittyä työtä.

Poliisi kehottaa tauluista tietäviä ottamaan yhteyttä poliisiin. Kaikkien taulujen kuvat löytyvät tästä (siirryt toiseen palveluun).