Taantuma yli kaksinkertaisti työttömien nuorten määrän – 85 000 tarvitsee töitä

Ainoastaan pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden nuorten työttömyys on kääntynyt hienoiseen laskuun nuorisotakuun tulon jälkeen. Lähes joka viides työvoimaan kuuluva alle 25-vuotias on työtön.

Kotimaa
Työttömyyskorvauksen hakukaavake
Marja Väänänen / Yle

Jo yli 85 000 alle kolmekymppistä suomalaista on työttömänä. Valtaosa työttömistä nuorista on alle 25-vuotiaita: ikäluokan työvoimaan kuuluvista lähes joka viides on työtön.

Työttömiä nuoria ja nuoria aikuisia on nyt yli kaksinkertaisesti verrattuna vuoteen 2008, jolloin Suomen talous lähti luisuun. Työttömyyden kasvu on ollut sitä selvempää, mitä koulutetumpi ryhmä on kyseessä.

Työttömyyden kasvua voi kuvata on räjähdysmäiseksi.

Tekemättömiä töitä kyllä on, mutta niille ei löydy maksajaa.

Juha Pusila

Esimerkiksi Uudellamaalla työttömien alle 25-vuotiaiden määrä on noussut lähes 220 prosentia. Maakunnassa on alle 25-vuotiaita työttömiä 11 000 ja 25–29-vuotiaita 10 000.

Tilanne on lähes yhtä surullinen myös muun muassa Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.

– Onhan kyseessä merkittävä muutos, kun työttömyydestä tulee massatyöttömyyttä. Vaikka jokaisella työttömällä onkin oma tarinansa, kysymys ei ole yksilöllisestä ongelmasta, jolla on puhtaasti yksilölliset syynsä, sanoo Varsinais-Suomen Ely-keskuksen analyytikko Juha Pusila.

Taantuma ei selitä koko kuvaa

Talouden taantuma on ratkaisevin syy nuorten työttömyyden taustalla. Töitä kyllä olisi – ainakin teoriassa.

– Tekemättömiä töitä kyllä on, mutta niille ei löydy maksajaa. Tähän varmaankin vaikuttavat taloustilanteen lisäksi myös työmarkkinoiden jäykkyydet. Työttömälle tulee käytännön hankaluuksia, jos ottaa lyhytaikaisen työn, sanoo Juha Pusila.

Tarvitaan välittämistä, aikaa ja mahdollisuuksia.

Ari-Pekka Leminen

Pelkkä talouden luisu ei yksin riitä selittämään työttömien nuorten määrää. Taustalla on myös koko Eurooppaa ravisteleva työmarkkinoiden muutos.

Rakennemuutoksen seurauksena Suomessa pitäisi käydä keskustelua siitä, koulutammeko ihmisiä oikeille aloille.

– Suomessa on useita aloja, joilla on vaikeuksia löytää työvoimaa. Tämä kertoo rakenteellisesta muutoksesta työmarkkinoilla. Työnhakijat ja työpaikat eivät kohtaa optimaalisella tavalla, sanoo erityisasiantuntija Janne Savolainen Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Nuorisotakuu onnistui ainakin vähän

Suomen ratkaisu ongelmiin oli vuonna 2013 alulle polkaistu nuorisotakuu. Takuun vaikutuksista on väitelty koko sen kaksivuotisen olemassaolon ajan. Eikä suotta.

Nuorten työttömyys on noussut tasaisesti koko nuorisotakuun olemassaolon ajan. Asiantuntijoiden mukaan työttömyyden noususta huolimatta takuulla on ollut vaikutusta.

– Tilastoistamme näkyy selvästi se, kuinka nuorisotakuun tultua voimaan alueilla panostettiin nuorten ohjaukseen ja palveluihin. Osin tästäkin syystä nuorten työttömyys on edelleen suhteellisen lyhytkestoista, Janne Savolainen sanoo.

Nuorisotakuukaan ei kuitenkaan ole taikonut uusia työpaikkoja.

– Nuorisotakuun taustalla oli ajatus, että kaikkia nuoria tarvitaan jatkossa mukaan työelämään, kun suuret ikäluokat lähtevät eläkkeelle. Tämä näkökulma on jäänyt nykyoloissa vähemmälle huomiolle, sanoo puolestaan Juha Pusila.

Epävarmuus kuuluu nuoruuteen, mutta nuoria ei saisi jättää yksin kamppailemaan haasteiden kanssa. Näin muistuttaa erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen Työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Nuorten tulevaisuus on toisaalta mahdollisuuksien täyttämä ja toisaalta hämärä, utuinen ja yllätyksellinen. Tarvitaan välittämistä, aikaa ja mahdollisuuksia arkielämässä ihmisten kesken ja yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmissä. Lisäksi tarvitaan yleistä ja realistista toiveikkuuden ilmapiiriä. Talouden on hyvä kohentua myös, sanoo Ari-Pekka Leminen.