Sairaalaan rysähtää kerralla kymmeniä onnettomuuspotilaita – kuinka kriisistä selvitään?

Kainuun keskussairaalassa harjoitellaan ensi viikolla suuronnettomuustilannetta, jossa päivystyspoliklinikka täyttyy nopeasti kymmenistä eriasteisesti vammautuneista potilaista. Harjoituspotilaat muun muassa maskeerataan tekoverellä aitouden tunteen lisäämiseksi.

Kotimaa
Ambulanssi lähtee liikenteeseen sairaalan parkkihallista.
Antti Kettumäki / Yle

Kainuun keskussairaalan päivystyspoliklinikka täyttyy eräänä päivänä ensi viikolla eriasteisesti vammautuneista potilaista ääriään myöten. Kainuun sote-kuntayhtymä järjestää tulevalla viikolla suuren onnettomuusharjoituksen (siirryt toiseen palveluun) Kainuun keskussairaalassa. Harjoituksen järjestäjät eivät kerro etukäteen lähtötilannetta. Koska kyse on suuronnettomuusharjoituksesta, potilaita on paljon, sanoo hallintoylilääkäri Esa Ahonen.

– Emme halua kertoa esimerkiksi lähtötilannetta tai tapahtumapäivää etukäteen, koska haluamme pitää tilanteen yllättävänä – niin kuin se tilanne aidostikin on. Harjoitus tehdään mahdollisimman todentuntuisena. Kaikille on kyllä selvästi tiedossa, että kyseessä on harjoitus, mutta halutaan että harjoittelun kulku ja harjoittelu menee kuten tositilanteessa toimittaessa.

AMK toimittaa potilaat, seurakunta antaa henkistä ensiapua

Potilaat ovat Kainuun ammattikorkeakoulun opiskelijoita, ja Kajaanin evankelis-luterilainen seurakunta tarjoaa harjoitukseen henkistä ensiapua yhdessä Kainuun soten henkilökunnan kanssa. Myös he ovat pimennossa tarkasta päivästä ja tapahtumasta. AMK:n opiskelijoiden mukaan ottamisella on itsekkäät syyt, sanoo Esa Ahonen.

– Siinä on myös koulutustavoite. AMK:n opiskelijoille tämä on yksi tapa kouluttautua ja perehtyä asiaan. Toivottavasti tulevaisuudessa sitten heistä aika suuri osa on soten työntekijöitä, eli siinä tavallaan koulutetaan tulevaa omaa väkeä.

Tämä on vähän sellaista verkonpaikkaajan työtä: varautuu, varautuu, muttei toivo, että suunnitelmia tarvitsisi koskaan oikeasti toteuttaa.

Marjo Huovinen-Tervo

Harjoituksen alkuvaiheessa ambulanssiralli on melkoinen. Harjoitus tulee näkymään ensivaiheessa erityisesti päivystyspoliklinikalla. Kainuun soten viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki korostaa harjoituksen ennakkotiedotuksen merkitystä.

– Harjoitus tulee varmasti näkymään päivystyksessä. Kun tieto harjoituksesta on etukäteen, niin toivottavasti kukaan ei säikähdä siellä päivystyspolilla.

Tekoverta on varattu riittävästi

Kymmenet harjoituspotilaat maskeerataan aitouden tunteen lisäämiseksi. Tekoverta kuluu, sanoo hallintoylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo.

– Sitä on kyllä riittävästi.

Huovinen-Tervon mukaan harjoitus koskee suurinta osaa sairaalaa.

– Ensihoito kuljettaa harjoituspotilaista päivystyspoliklinikalle – siinä on ensimmäinen piste harjoitella suuronnettomuustoimintaa ja sen jälkeen potilaita siirretään eteenpäin sairaalassa röntgeniin, leikkausostolle, ehkä vuodeosastoille.

– Mikäli kyse olisi oikeasta suuronnettomuudesta, vaikutukset aiheuttaisivat vuodeosastoilla ja poliklinikoilla tilanteita, että joudutaan kiireetöntä hoitoa vaatimattomia potilaita joko lähettämään kotiin tai siirtämään vuodeosastoilta muihin yksiköihin, Huovinen-Tervo selvittää.

Palomiehiä lento-onnettomuusharjoituksessa
Arkistokuva lento-onnettomuusharjoituksesta Kajaanin Paltaniemellä.Arto Loukasmäki / Yle

Harjoitus ei vaikuta todellisten potilaiden kiireelliseen hoitoon, vakuuttaa hallintoylilääkäri Esa Ahonen.

– Kenenkään sairauden hoito ei harjoituksen vuoksi viivästy. Kaikki päivystyspoliklinikalle tulevat todelliset potilaat hoidetaan tavanomaisesti. Ketään ei käännytetä ovelta, eli kiireellisyys- ja hoidontarve arvioidaan kaikilta tulovaiheessa. Jos siinä on joku kiireetön asia, joka voidaan siirtää seuraavaan päivään, niin voidaan järjestää hänen jatkohoitonsa muuhun paikkaan. Muuten toimitaan ihan tavanomaisten käytäntöjen mukaan.

Läheltä piti -tilanne viimeksi kesällä

Harjoituksella testataan suuronnettomuussuunnitelman toimivuutta, sanoo hallintoylihoitaja Marjo Huovinen-Tervo.

Kun tieto harjoituksesta on etukäteen, niin toivottavasti kukaan ei säikähdä siellä päivystyspolilla.

Eeva Mäntymäki

– Suuronnettomuusharjoitus on osa lakisääteistä valmiussuunnitelmaa. Tämä on vähän sellaista verkonpaikkaajan työtä: varautuu, varautuu, mutta toivoo, että suunnitelmia ei tarvitsisi koskaan oikeasti toteuttaa.

Todellisia suuronnettomuustilanteita ei Kainuussa ole viime vuosina sattunut, mutta kesällä oli läheltä piti -tilanne, sanoo hallintoylilääkäri Esa Ahonen.

– Maanantaiaamuna 27. heinäkuuta kello 11 aamulla halkesi päävesiputki, josta koko keskussairaala sai vetensä. Silloin aiemmista harjoituksista oli todellista hyötyä. Saimme aika nopeasti organisoitua veden kuljetuksen ja putken korjaaminen meni aika hyvin, ettei tarvinnut lähteä siirtämään potilaita pois, vaan kaikki potilaat hoidettiin. Silloin kiireettömiä potilaita jouduttiin siirtämään myöhemmäksi, mutta kaikki sujui muuten normaalisti.