Tieteentekijöiden liitto: Aivovuoto ulkomaille jo alkanut

Rahoituksen kanssa painiskelevat yliopistot eivät voi jatkossa selvitä pelkän yksityisen rahan turvin. Näin sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen. Nyt tehdään politiikkaa, jossa tämä maa ei enää ole entiseen tapaan osaamisintensiivinen, hän sanoo Suomen Akatemian nettisivuilla.

tiede
Petri Koikkalainen
Vesa Toppari / Yle

Ensi vuoden budjettiesitys on leikkaamassa yliopistoilta 50 miljoonaa euroa ja eri yliopistoissa on ryhdytty sopeutustoimiin. Muun muassa Helsingin yliopisto on ilmoittanut vähentävänsä 1 200 ihmistä vuoteen 2020 mennessä. Useissa yliopistoissa on myös jo käyty yt-neuvotteluja väen vähentämiseksi.

Suomen Akatemian nettisivuilla julkaistussa haastattelussa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen (siirryt toiseen palveluun) ei kannata yliopistojen tiukkaa profiloitumista. Strategioita ja profiileja mietitään, mutta nämä linjaukset eivät saisi mennä rahoituksen perässä.

– Monet pienet alat, joilla ei näy välittömiä kaupallisia sovelluksia tai kansanterveyshyötyjä, joutuvat jo nyt jatkuvasti perustelemaan olemassaoloaan.

Koikkalainen haluaa pitää yliopistojen rahoituksen pääosan julkisena. Yksityinen rahoitus ei muutenkaan riittäne, sillä paikattavaa on kymmeniä miljoonia euroja lähivuosina.

Rahoituksen hakeminen vie liikaa aikaa

Tutkimusten rahoittaminen vie yliopistoväeltä Petri Koikkalaisen mukaan liikaa aikaa ja voi johtaa turhautumiseen ja väsymiseen. Kilpailu Suomen Akatemian rahoituksesta on kovaa ja yhä harvempi saa myönteisen päätöksen. Tutkimussuunnitelmaa varten joutuu kuitenkin luomaan verkostoja, ideoimaan artikkeleita ja tapahtumia.

– Viime vuosina leimaavaksi piirteeksi on tullut se, että kaikki hakevat rahoitusta, mikä heijastuu yliopistojen elo- ja syyskuuhun. Ennen rahaa haettiin, jos oli hyvä idea. Nyt haetaan aina. Pitäisikin käydä kriittistä keskustelua siitä, onko hakemisruljanssi tässä laajuudessaan välttämätön, toteaa Koikkalainen.

Ennen rahaa haettiin, jos oli hyvä idea. Nyt haetaan aina.

Rahoitus on usein myös liian lyhytaikaista, jotta tutkimusta voitaisiin suunnitella pitkäjänteisesti. Koikkalainen nostaa esimerkiksi sen, että 50 hengen tutkimusintensiivisellä laitoksella kymmenkunnalla on professorin tai lehtorin tehtävä ja ehkä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Loput 40 tutkijaa työskentelee lyhytaikaisella hankerahoituksella.

– Olisi hyvä päästä rahan kanavoinnissa sentyyppisiin malleihin, joissa henkilökuntarakenteessa olisi vähän enemmän vakinaista henkilökuntaa ja projektihenkilökuntakin pääsisi pysyvämpien rahoitusmuotojen piiriin, sanoo Koikkalainen Suomen Akatemian haastattelussa.

Aivovuoto ulkomaille on jo alkanut

Lapin yliopistossa akatemiatutkijana toimiva Petri Koikkalainen tarkentaa Yle Uutisille, että monet tutkijat ovat jo lähteneet ulkomaille rahoituksen niukentuessa.

– Nuorille tutkijoille ei avaudu entiseen malliin paikkoja, kun esimerkiksi Helsingin yliopiston suunnitelmat ovat näin rajut, sanoo Koikkalainen.

Eri tutkimuslaitoksista, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, on irtisanottu tutkijoita, jotka ovat siirtyneet muun muassa Ruotsiin. Kovin valoisaa tulevaisuutta ei tällä hallituskaudella ole muutenkaan näkyvissä indeksijäädytysten takia.

Lähteet: Suomen Akatemia