Koe uusi yle.fi

Hyvä hirvikoira on aina isännän tavoitettavissa – vaikka puhelimitse

Hirvijahdin korvaamaton apu on hyvä koira. Se etsii saaliin ja pitää sen paikallaan metsästäjiä varten. Moderni hirvikoira myös ottaa vastaan puheluita ja välittää tarvittaessa livekuvaa haukun kohteesta.

Kotimaa
9 kuukautta vanhalla Eetulla on vielä pennun intoa.
9 kuukautta vanhalla Eetulla on vielä pennun intoa.Yle

9 kuukauden ikäinen itäsiperianlaika Eetu on aloittamassa uraansa hirvikoirana. Tämä syksy ja talvi ovat sen ensimmäisiä Oittilan hirvimiesten koiraringissä. Hirvijahdin alussa Jyväskylän Oittilassa on perinteisesti koulutettu nuoria koiria. Tänään on Eetun vuoro osoittaa, että se on isänsä veroinen hirven surma.

– Sen isä on kaksoisvalio, omistaja Lasse Hietala kertoo ylpeyttä äänessään.

Kesän aikana Eetu on jo antanut merkkejä kyvyistään. Sen kouluttaminen tulevaan työhön on aloitettu lenkkeilemällä ja haistelemalla hirvipolkuja lähimetsissä.

Aktiivinen metsään vieminen onkin ainoita keinoja opettaa koiraa hirven jäljille. Loppu tulee luonnostaan.

Monenkirjavat haukkujat

Hirvijahdissa käytettävien koirarotujen kirjo on nykyisin runsas. Pelkästään Oittilan hirvimiesten porukassa jahtikoirina käytettään harmaata norjanhirvikoiraa, jämtlaninpystykorvaa, pohjanpystykorvaa, karjalankarhukoiraa, suomenpystykorvaa ja valkoista ruotsinhirvikoiraa.

Hyvä hirvikoira osaa painostaa sen verran, että hirvi lähtee liikkumaan kohti passimiehiä tai koiran omistajaa.

Kari Kauppinen

Koska metsästysvietti on paljolti geeneistä kiinni, hirvikoiraa valitessa suku on ratkaiseva tekijä. Myös luonnetta yritetään arvioida jo pienestä pennusta. Joku kurkistaa suuhunkin: runsaan poimujen määrän koiran kitalaessa uskotaan olevan merkki siitä, että se aistii hyviin ilmassa olevia tuoksuja.

– Minä valitsin ensimmäisenä syntyneen, koska se oli pentueesta kaikkein terhakkain ja suurin, Eetun omistaja luonnehtii.

Hyvä hirvikoira on painostaa, mutta ei aja

Taukopaikalla tarjoillaan nuotiomakkarat myös koiralle.
Taukopaikalla tarjoillaan nuotiomakkarat myös koiralle.Yle

Koiran rooli hirvijahdissa on löytää saalis ja pitää se paikallaan odottamassa ampujaa. Koira ei saa ajaa juoksevaa hirveä.

– Hyvä hirvikoira osaa kuitenkin painostaa sen verran, että hirvi lähtee liikkumaan kohti passimiehiä tai koiran omistajaa, Oittilan metsästyksenjohtaja Kari Kauppinen lieventää.

Myös kestävyyttä vaaditaan. Tavallisen jahtipäivän aikana koiralle voi kertyä yli 50 kilometrin juoksulenkki metsämaastossa.

Kun Eetu päästetään vapaaksi metsään, se nostaa kuononsa ilmaan ja loikkii omille teilleen. Omistaja seuraa sen edesottamuksia jännittyneenä, mutta tyytyväisenä. Hirvikoiran on hyvä olla itsenäinen ja rohkea.

– Eetu on ainakin innokas. Samasta pentueesta veli ei vielä lähde 100 metriä kauemmaksi omistajasta, Hietala tietää.

Uran alussa opitaan oikeat tavat

Eetun uran alkumetreillä Lasse Hietala haluaa sen työskentelevän itsekseen, erillään suurista jahdeista. Näin vältetään koiran oppimista väärille tavoille.

– Jos joku ampuu hirven juoksuun koiran eteen, se kuvittelee että sen kuuluu ajaa, Hietala selittää.

Eetun täytyy myös oppia, että hirvenhaukku ei ole tiimityötä. Jokainen koira etsii jälkeä tahollaan, eikä toisen koiran haukulle saisi lähteä mukaan.

Useiden koirien käyttämisessä jahdilla on myös riskinsä. Kaadon jälkeen on koiratappelun vaara, kun jahtiin osallistuneet koirat haluavat omia saaliin.

Viimeistään siinä vaiheessa hirvikoiran on oltava isäntänsä hallinnassa.

Haloo, kuuleeko Eetu?

Hirvikoiran liikkeitä metsässä seurataan GPS-paikannuslaitteiden avulla.
Hirvikoiran liikkeita metsässä seurataan GPS-paikannuslaitteiden avulla.Yle

Isännän ja koiran yhteydenpito jahdin aikana on muuttunut viime vuosina. Siinä missä ennen koiria saattoi kadota metsään päiväkausiksi, nykyisin lähes jokainen metsästyskoira kantaa kaulassa GPS-paikantimella varustettua pantaa. Isännällä puolestaan on älypuhelin ja karttaohjelmisto, jolla koiran edesottamuksia metsässä voi seurata reaaliaikaisesti. Kartta kertoo, missä koira menee ja miten se on sijoittunut passimiehiin nähden.

Eetun panta ottaa vastaan myös puheluita. Kun koira aloittaa haukun, Hietala pirauttaa puhelun ja varmistaa, onko Eetulla kohteena hirvi vai onko se eksynyt supikoiran tai mäyrän jäljille.

– Kyllä tämä hirveltä vaikuttaa. Tuo haukkutyylikin on sellainen, Hietala selittää.

Eetun tapauksessa arvio täytyy tehdä korvakuulolta, mutta osalla hirvikoirista käytetään myös valjaita, joissa on pieni kamera. Livekuvan perusteella jahtiryhmä voi arvioida, onko haukussa juuri sellainen hirvi, mikä tänään halutaan saaliiksi.

Vaikka teknologia on muuttanut metsästystä paljon, koiran ja isännän yhteistyö ei voi perustua pelkästään bitteihin. Hyvä hirvikoira pitää yhteyttä myös käymällä välillä isännän luona.

Eetu on vielä pentu. Ensimmäisellä virallisella jahtikerrallaan sille tulee ikävä Lassea myös kesken haukun. Hietala ei kuitenkaan moiti:

– Parempi näin. Koira on isännän hallinnassa, kun se pitää yhteyttä.

Koirakin pääsee riistan makuun

Eetun ensimmäisenä jahtipäivänä saalista ei tule. Koira kuitenkin tekee hyvää työtä. Se löytää heti alkujahdista emän ja kaksi vasaa ja kulkee niiden perässä yli tunnin ajan. Koiran ja hirvien reitti kulkee myös lähelle passimiestä, mutta tämä jättää ampumatta, koska ei tiedä, missä Eetu on juuri sillä hetkellä kun vasa osuu tähtäimeen. Menetetty saalis ei metsämiehiä harmita.

Nämä koirat ovat meille yhtä rakkaita kuin ihmisetkin

Lasse Hietala

– Luoti menee helposti hirvestä läpi ja koira kuolee, jos se osuu linjalle. Nämä koirat ovat kuitenkin meille yhtä rakkaita kuin ihmisetkin, Lasse Hietala miettii.

Ensimmäistä kaatoa toivotaan kuitenkin pian. Koiran motivaatiolle voi olla suuri merkitys, kun se huomaa, ettei metsässä haukuta vain huvin vuoksi.

– Eetun veljelle ammuin ensimmäisen hirven pari vuotta sitten. Se oli todella innoissaan, meinasi syödä koko hirven. Se on sen jälkeen ollut erittäin kiinnostunut jahdista, Hietala muistelee.