Kukkaroa on kiristetty jo pitkään: ”Patoutumat purkautuvat asuntolainoissa”

Talouden alamäki on ajanut monet etsimään säästöjä päivittäisistä hankinnoistaan. Epävarmoista näkymistä huolimatta moni on valmis sitomaan varallisuutensa kymmeniksi vuosiksi, kunhan haave omasta kodista toteutuu. Pankeissa on havaittu viime aikoina jopa kasvua asuntolainojen määrässä.

talous
asunnon pohjapiirros
Yle Uutisgrafiikka

Epävarmuus saa ihmiset miettimään rahankäyttöään entistä tarkemmin, mutta oman asunnon hankinnasta ei helposti tingitä.

Esimerkiksi Länsi-Suomen Osuuspankin ja Sata-Hämeen Nordean alueilla on myönnetty aiempaa enemmän asuntolainoja. Länsi-Suomen Osuuspankin pankinjohtaja Matti Kiuru kertoo, että asuntolainojen määrä on kasvanut syyskuussa jopa 20 prosentilla vuotta aiemmasta.

Danske Bankissa tilanne on pysynyt viime vuosina koko maan osalta melko vakaana ja henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo uskoo näin olevan jatkossakin.

– Asiaan saatetaan suhtautua varauksella ja hankitaan mahdollisesti hieman pienempi asunto kuin muussa tilanteessa. Asuntolainan tarve lähtee kuitenkin siitä, että ihminen tarvitsee asunnon. Heikko taloustilanne ei yleensä tähän tarpeeseen juurikaan vaikuta, Kaarnimo toteaa.

Myös vanhoja remontoidaan

Osuuspankin Matti Kiuru on asiassa pääsääntöisesti samoilla linjoilla. Hän uskoo, että tarvetta ei voi rajattomasti pitkittää.

– Lainojen ottaminen on ollut viime vuosina aika rauhallista, ja ihmisille on syntynyt patoutuneita tarpeita. Nyt ne patoumat purkautuvat. Kaikki eivät ehkä hanki uutta asuntoa, mutta vanhoja asuntoja remontoidaan sitäkin ahkerammin. Remonttilainojen kysyntä on ollut vilkasta, Kiuru toteaa.

Realistisia odotuksia

Nordean Sata-Hämeen aluejohtaja Elina Lampinen-Kinnari kertoo, että lainanhakijat ovat yleensä liikkeellä realistisin odotuksin. Siksi kielteisiä lainapäätöksiä ei juurikaan tarvitse tehdä.

– Asiakkaat ovat varsin tietoisia omasta maksukyvystään jo siinä vaiheessa, kun he tulevat lainaa hakemaan.

Lampinen-Kinnari ei usko epävarmojen aikojen johtavan tiukennuksiin pankkien lainalinjauksissa.

– Maksukykyä on aina arvioitu huolellisesti eikä tilanne ole siitä mihinkään muuttunut.

Uhkakuvat eivät vaikuta nykytilanteeseen

Myös muista pankeista vakuutetaan, että lainaa saa edelleen entisin ehdoin, eivätkä tulevaisuuden uhkakuvat romuta käsitystä maksukyvystä.

– Aina voidaan miettiä, onko jollain alalla suurempi riski joutua työttömäksi tulevaisuudessa. Sitä on kuitenkin vaikea arvioida etukäteen. Siksi tämän hetken tilanne onkin se, jonka perusteella maksukyky määritellään, Matti Kiuru toteaa.

Suurta huomiota saaneet hallituksen säästösuunnitelmat tulevat keventämään monen suomalaisen kukkaroa, mutta pankin näkökulmasta säästöillä ei ole suuria vaikutuksia.

– Esimerkiksi lomarahan leikkaus kohtelee kaikkia yhtälailla. Eikä lomarahaa tähänkään mennessä ole yleisesti huomioitu lainanottotilanteessa maksukykyä parantavana. Monihan vaihtaa lomarahat vapaiksi, eikä rahaa ole sen enempää ollut käytettävissä muutenkaan, Kenneth Kaarnimo toteaa.