Maitotila elää luomulisällä: "Jos sitä ei olisi, persnettoa tulisi että heilahtaisi"

Maidosta tuottajalle maksettava hinta kattaa hädin tuskin tuotantokustannukset. Sotkamolainen luomumaidontuottaja toteaa, että hänelle palkka tulee meijerin maksamasta luomulisästä, vaikka maito keräillään tavanomaisen maidon sekaan.

Kotimaa
Ketolan luomumaitotilan avara pihatto.
Heikki Rönty / Yle

Heikki ja Tiina Korhonen viljelevät Sotkamossa pitkän linjan luomutilaa. Ketolan luomutilan pellot ovat olleet luomuviljelyssä yli 20 vuotta ja karja yli 10 vuotta.

Tilalla aloitettiin vaiheittainen sukupolvenvaihdos vuonna 2009. Sen jälkeen luomumaidontuotantoon, karjaan, peltoihin ja koneisiin on investoitu noin 750 000 euroa. Noin kolmekymppisellä isäntäparilla on nyt peltoa käytettävissä kaikkiaan 160 hehtaaria, josta osa on vuokrattua ja osa rehuntuotannon sopimusalaa.

Maidontuottajan osa on muuttunut kovin ahtaaksi. Maidon hintaa painaa alas kiintiöiden poistuminen ja Euroopan laajuinen ylituotanto, pitkittynyt talouden heikko kausi muun muassa Aasiassa sekä Venäjän pakotteet Ukrainan tilanteen vuoksi.

Maidon tuottajahinta kaikkine lisineen on noin 37 senttiä litralta. Tilan liikevaihto on hieman yli 400 000 euroa vuodessa, josta maidon myyntitulon osuus on noin kolme neljäsosaa. Luomumaidosta Ketolan tila saa luomulisää. Sen merkitys on suuri, sanoo Korhonen.

– Miten tuon kauniisti muotoilisi. Käytännössä se on palkka, joka tästä työstä jää. Jos sitä ei olisi, persnettoa tulisi että heilahtaisi.

Humputtaminen pois ja säästöt käyttöön

Markkinavaikeuksien lisäksi tukijärjestelmän muutokset aiheuttavat sen, että tuet hieman pienentyvät, mutta maksatukset myös myöhästyvät kuukausikaupalla. Kokonaistilanne ahdistaa tuottajan nurkkaan.

– Käytännössä se näkyy siten, että investointeja ei pysty tekemään ollenkaan. Ne ovat likimain jäissä, mutta se ei tarkoita sitä, ettei niitä pitäisi suunnitella ja valmistella siihen hetkeen, kun parempi aika koittaa. Nyt tehdään hyvin maltillisia töitä helpottavia investointeja, valmistellaan peltojen raivausta ja penkkateiden tekoa. Sen sijaan laitehankintoja tai rakennusinvestointeja ei pysty tekemään, sanoo Heikki Korhonen.

– Hyvin paljon on pantava suolivyötä tiukemmalle, sieltä se on katseltava, että saadaan lainat maksettua ja hommat pyöritettyä.

Maanviljelijä Heikki Korhonen ja Hilarius -lehmä.
Heikki Korhonen ja Hilarius -lehmä.Heikki Rönty / Yle

Tavanomaisen tuotannon viljelijällä suuri osa tuotantopanoksista on ostotavaraa. Ketolan tilannetta helpottaa jonkin verran luomun suuriomavaraisuus, vaikka rehua ostetaan myös tilan ulkopuolelta. Synkistelemään ei kannata kuitenkaan lähteä, sanoo Korhonen.

Kun maito kerätään tavanomaisen sekaan, niin ei se ainakaan motivaatiota nosta.

Heikki Korhonen

– Vaikka luomu-ukkoja ollaankin, ei se tee autuaaksi, vaan rahat on katsottava hyvin tarkkaan. Kylvösiemenet pyritään tilaamaan tämän vuoden puolella niin kuin tähänkin asti, harkintaa vain enemmän.

– Tällaisena aikana on pantava ensimmäinen asia ensimmäiseksi ja kaikenlainen humputtaminen on jätettävä pois. Ensi kesä on kohta ovella ja sinne kylvösiemenet ja viljelytarvikkeet on joka tapauksessa oltava. Tukimaksatukset tulevat kun tulevat, nyt on pantava kulut kuriin ja etsittävä ne säästöt joita on vielä löydettävissä, Heikki Korhonen jatkaa.

Pitkäjänteisyys kantaa vaikeiden aikojen yli

Tilan emäntä, Tiina Korhonen toteaa vaikeiden aikojen yli päästävän pitkäjänteisellä suunnittelulla.

– Kun on esimerkiksi konekanta pidetty pitkään tuoreena, niin se kantaa huonojen aikojen yli paremmin.

Pitkäjänteinen johtajuus näkyy, kun asioita ajatellaan yli vuoden päähän, eikä vain sitä, mikä on juuri nyt tarpeen. Tila nähdään kokonaisuutena.

Maanviljelijä Tiina Korhonen, tytär Helli ja Jippii -lehmä.
Tiina Korhonen, tytär Helli ja Jippii -lehmäHeikki Rönty / Yle

Pitkälle menevä suunnittelu näkyy myös luomumaidon kohtalossa. Viime syksynä Ketolan luomumaidon keräily siirtyi tavanomaisen maidon joukkoon. Mieliharmi on suuri, mutta luomusopimuksesta ei hevin luovuteta, sanoo Heikki Korhonen.

– Tilanne harmittaa suunnattomasti, koska rutiinit ja toiminnot eivät muutu, olemme sitoutuneet luomutuotantoon. Kun maito kerätään tavanomaisen sekaan, niin ei se ainakaan motivaatiota nosta. Hyvä asia siinä on se, että Valio ei irtisano luomusopimuksia, ja siitä halutaan pitää kiinni kynsin hampain. Haluamme pysyä reservissä niin kauan, kunnes luomumaidolle on taas markkina olemassa.

Maaseudun Tulevaisuus -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan luomulisä maidolle on 17–19 senttiä litralta. Valio maksaa luomumaidosta sopimuslisää, vaikka maito menee tavanomaisen sekaan.