Rahoitusleikkaukset kurittavat myös Aalto-yliopistoa ja Taideyliopistoa – Hanken porskuttaa

Helsingin yliopiston lisäksi Taideyliopisto ja Aalto-yliopisto kamppailevat säästöpaineiden kanssa. Aalto-yliopiston budjetista rahoitusleikkaukset vievät ensi vuonna noin seitsemän prosenttia, Taideyliopistolta pari prosenttia. Pääkaupunkiseudun yliopistoista vakain taloustilanne on Hankenilla.

Kotimaa
Aalto-yliopisto.
Aalto-yliopistoJyrki Lyytikkä / Yle

Yliopistot saivat tiistaina opetus- ja kulttuuriministeriöltä alustavan laskelman ensi vuoden valtionrahoituksesta. Laskelma sisälsi ikäviä yllätyksiä muun muassa Taideyliopistolle.

– Taideyliopistolle luvattu strategiarahoitus toteutuu ennakoitua pienempänä. Joudumme budjetoimaan nykyiseen perustoimintaan vähemmän kuin tänä vuonna, va. rehtori Paula Tuovinen kertoo.

Taideyliopiston resurssit kutistuvat ensi vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa odotetusta. Tämä on parisen prosenttia opinahjon noin 70 miljoonan euron perusrahoituksesta.

Opiskelijat eivät varmastikaan huomaa minkäänlaista eroa toiminnassa

Paula Tuovinen

Tuovisen mukaan säästöistä selvitään hallintokuluista säästämällä sekä vaatimalla yliopiston akatemioilta entistä tiukempaa budjetointia. Yksityiskohdat selviävät syksyn tulosneuvotteluissa.

– Tämä hetkisten tietojen perusteella tarvetta irtisanomisiin tähtääviin yhteistoimintaneuvotteluihin ei ole. Opiskelijat eivät varmastikaan huomaa minkäänlaista eroa toiminnassa.

Yliopistoilla on ensi keväänä edessään vuosien 2017–2020 rahoitusneuvottelut opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

– Joka tapauksessa meidän täytyy jatkossa olla merkittävästi kustannustietoisempia ja katsoa hyvin tarkkaan, mihin resurssit käytetään.

Säästötalkoot edessä Aalto-yliopistossa

Aalto-yliopiston rahoitus kutistuu ensi vuonna arviolta 25 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Summa muodostuu opetusministeriön, Tekesin ja Suomen Akatemian rahoituksen vähentymisestä.

Aalto-yliopiston talousjohtajan Marianna Bomin mukaan keinoja budjetin tasapainottamiseen etsitään parhaillaan.

– Pohditaan muita rahoituslähteitä kuin valtionrahoitus ja lisäksi erilaisia säästötoimenpiteitä.

Rahoitusta Bom kertoo etsittävän muun muassa EU:lta ja yrityksiltä. Entä etsitäänkö säästöjä myös henkilöstöä vähentämällä?

– Kaikkia vaihtoehtoja tarkastellaan.

– Meidän on tarkoitus nyt lokakuussa sekä henkilöstön että opiskelijoiden kanssa käydä keskustelua siitä, minkälaisia ideoita ja ajatuksia meidän yhteisöllä tähän liittyen on.

Aalto-yliopistolla on opetus- ja tutkimushenkilökuntaa vajaat kolme tuhatta, muuta henkilökuntaa parisen tuhatta.

Wahlroos pitää kuria Hankenilla

Ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu Hanken on kooltaan piskuinen muihin pääkaupunkiseudun yliopistoihin nähden. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa Hankenissa on runsaat 120, muuta henkilökuntaa saman verran.

Myös yliopistoon kohdistuvat säästöt ovat pieniä Helsingin yliopistoon ja Aalto-yliopistoon verrattuna: ensi vuodelle valtion perusrahoitusta on luvassa 300 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän eli noin 17,3 miljoonaa euroa.

– Raamistahan on otettu kaikilta. Se, kuinka paljon kukin yliopisto saa, on sitten tuloksista kiinni, Hankenin suunnittelupäällikkö Helena Strandell muistuttaa.

Strandellin mukaan Hankenin verrattain hyvään taloudelliseen tilanteeseen on monta syytä Hakijamäärät ovat 15 vuodessa kaksinkertaistuneet ja yliopiston tulokset ja tulospalkkiot tätä myötä parantuneet. Yksityisessä varainhankinnassa on myös onnistuttu hyvin ja tiukkaa talouskuria on noudatettu monta vuotta.

300 000 euroa on ehkä kaksi professoria

Helena Strandell

– Erityisesti (Hankenin) hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos haluaa, että emme tee satsauksia, jotka sitovat rahaa tulevaisuudessa, Strandell kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tutkimusprofessuurien määräaikaisuutta.

– Koko ajan pidetään takaovi auki eli tiedetään, missä kohtaa muutaman vuoden kuluttua on mahdollisuus pienentää kokonaisbudjettia.

Suunnittelupäällikön mukaan pelkoa yt-neuvotteluista Hankenilla ei ole. Ensi vuoden määrärahojen lasku tarkoittaa lähinnä sitä, että varovaisuutta on noudatettava.

– 300 000 euroa, sehän on ehkä kaksi professoria. Ei tarvitse kauhean monta henkilöä ottaa töihin, niin talouden saa epäkuntoon.