Suomi paras Pohjoismaa 140 maan kilpailukykyvertailussa

Maailman talousfoorumin raportti mittaa niin sanottua rakenteellista kilpailukykyä, eli sellaisia pidemmän aikavälin tekijöitä, jotka mahdollistavat talouskasvun. Suomen sijoitus kahdeksanneksi herättää huolta, sillä vuosi sitten Suomi oli vielä koko vertailun neljänneksi paras. Suomi peittoaa kuitenkin tuloksellaan muut Pohjoismaat.

Kotimaa
Mies katselee tietokoneen ruutua Biomedicum Helsingissä.
Jyki Lyytikkä / Yle

Maailman talousfoorumin (World Economic Forum; WEF) tuore vertailu kertoo Suomen sijoittuvan kahdeksanneksi kilpailukykyä mitattaessa. Vertailussa oli mukana 140 maata.

Raportti mittaa niin sanottua rakenteellista kilpailukykyä, eli sellaisia pidemmän aikavälin tekijöitä, jotka mahdollistavat talouskasvun.

– Suomen asema vertailussa on hieman heikentynyt. Se oli viime vuonna neljäs ja nyt Suomi on kahdeksantena 140 maan joukossa, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

Muutaman sijan muutoksista ei kuitenkaan Rouvisen mukaan kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kannata tehdä. Tällaisissa vertailuissa luottamusväli on noin viisi sijaa suuntaan tai toiseen.

Olennaista ei ole maan sijoittuminen kilpailukykyvertailussa, vaan eri vuosina saadun tuloksen muuttumisen suunta ja vauhti.

– Suunta on väärä. Jos luisu jatkuu, se heijastelee sitä, että Suomen mahdollisuudet tulevaan talouskasvuun ovat heikommat ainakin tämän mittarin antaman tiedon valossa, toteaa Rouvinen.

Suomi Pohjoismaista parhain

Vertailun kärjessä ovat edelleen Sveitsi, Singapore ja Yhdysvallat. Saksa sijoittuu neljänneksi. Suomen kahdeksas sija peittoaa muut Pohjoismaat.

– Jossain vaiheessa kaikki Pohjoismaat ovat olleet kärkikymmenikössä. Tällä hetkellä kaikki muut Pohjoismaat ovat Suomen alapuolella, mainitsee Rouvinen.

Ruotsi löytyy sijalta yhdeksän, Norja sijalta 11 ja Tanska sijalta 12. Islannin saama 29. sija heijastelee maan kokemaa finanssikriisiä.

Plussaa instituutioiden toimivuus ja koulutustaso

Suomen vahvuudet ovat talouden ja yhteiskunnan instituutioiden toimivuus, terveyden, koulutuksen ja työssä oppimisen hyvä tila sekä innovoinnin runsaus. Suomen suurin parannus aiempaan vuoteen nähden liittyy bruttosäästämisasteen nousuun.

Lopputulokseen vaikuttaa kuitenkin kaksitoista asiakokonaisuutta, ja toistasataa muuttujaa. Useimmissa kokonaisuuksissa Suomi on menettänyt asemiaan.

– Sapiskaa tulee pienestä markkinakoosta, kokonaistaloudellisesta tilanteesta, siis esimerkiksi heikosta kasvusta ja työmarkkinoiden toiminnasta, kertoo Rouvinen.

Tulos kertoo maan potentiaalista

WEF:n mittari kertoo maiden keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisesta kilpailukyvystä ja kasvupotentiaalista. Julkisuudessa käytävä poliittinen keskustelu puolestaan keskittyy useimmiten lyhyen aikavälin kilpailukykyedellytyksiin.

WEF ei raportissaan mittaa kustannuskilpailukykyä, vaan periaatteellista potentiaalia, mikä kullakin maalla vaikkapa koulutustasonsa ja infrastruktuurinsa puolesta on. Kansalaisten halua ja kykyä tämän potentiaalin realisoimiseksi ei sillä mitata.

Kannattaa myös muistaa, että menestys vertailussa kertoo mitattavien muuttujien saavutetusta tasosta, eikä se ennakoi tulevaa.

– Hyvä tai huono sijoitus näissä vertailuissa ei välttämättä kerro siitä, miten maa onnistuu kasvamaan ja lisäämään hyvinvointia tästä hetkestä viisi tai kymmenen vuotta eteenpäin, muistuttaa Rouvinen.

Vertailujen arvo on Rouvisen mukaan ennemminkin siinä, että tulokset havahduttavat pohtimaan, mistä seikoista kansakunnan kilpailukyky muodostuu ja miten asioita voitaisiin parantaa.