Tutkija: Ruton ja kirpun liitto saattoi hävittää eläinlajeja sukupuuttoon ennen ihmiskunnan syntymää

Yhdysvaltalaistutkijan ainutlaatuinen löytö kertoo 20 miljoonan vuoden takaisesta hetkestä, jolloin juuri aterioinut kirppu koki tahmean lopun pihkapisarassa. Viimeisessä ateriassa oli bakteeri, jollaisista kehittyi hirmuinen musta surma, tutkija uskoo.

20 miljoonaa vuotta sitten kuollut kirppu on säästynyt meripihkassa täysin ehjänä Kuva: George Poinar Jr. / Oregon State University

Meripihkaan juuttuneesta kirpusta on löytynyt 20 miljoonan vuoden ikäinen bakteeri, josta kehittyi ihmiskunnan historian tappavin tauti eli rutto, uskoo yhdysvaltalainen tutkija. Havainnon varmistuminen siirtäisi ruttobakteerin, kirpun ja selkärankaisten tartuntaketjun alun oletetun 20 000 vuoden takaa tuhat kertaa kauemmaksi.

Kirppu jäi meripihkan vangiksi nykyisessä Dominikaanisessa tasavallassa, ja samalla tallentui kirpun kantama bakteeri, joka Oregonin osavaltioyliopiston tutkijan George Poinarin mukaan muistuttaa toisista bakteereista poikkeavalta muodoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan Yersinia pestis -bakteeria.

– Jos tämä todella on yersinian muinainen muoto, se osoittaisi, että yersinia-bakteeri on saattanut aiheuttaa joidenkin eläinlajien sukupuuton kauan ennen kuin ihmisiä edes oli olemassa, Poinar sanoo.

Jyrsijän verestä hörpätty?

Paikalla, josta meripihkapisara ja siihen jäänyt kirppu löytyivät, kasvoi miljoonia vuosia sitten kosteaa trooppista metsää. Bakteeri oli kirpun suuosassa, mistä Poinar päättelee, että kirppu kuoli pian sen jälkeen, kun oli aterioinut bakteerin saastuttaman eläimen verta.

Se saattoi olla jyrsijä, sillä samalta meripihka-alueelta on löytynyt jyrsijöiden karvoja. 

Vaikka meripihkaksi kovettunut puiden pihka on ollut monen hyönteisen surma, ja lukuisia on säilynyt tähän päivään, niin kirppuja meripihkasta on löytynyt hyvin harvoin. Mikro-organismin löytyminen tällaisesta täistä on aivan ainutlaatuista.

Kiveksi fossiloituneina kirpun kaltaisia hyönteisiä on löydetty aina dinosaurusten aikakaudelta asti. Poinar on aiemmin sanonut, että hyönteiset bakteerien kantajina ovat saattaneet vaikuttaa myös dinosaurusten kohtaloon.

Geenimutaatioko teki mustan surman?

Tänäkin päivänä ruttoa esiintyy yhä niin eläimillä kuin ihmisillä. Nyt se on hoidettavissa antibiooteilla, mutta keskiajalla paise-, veri- ja keuhkoruton hyökyaallot huuhtoivat useita kertoja Eurooppaa ja Aasiaa ja tappoivat 200 miljoonaa ihmistä, ehkä jopa enemmän.

Aiemmin tänä vuonna julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yersinia-bakteeri aiheutti ihmiselle aluksi vain vatsatautia, mutta muuttui geenimutaation takia vakavaksi taudiksi ja sittemmin todelliseksi tappajaksi, mustaksi surmaksi.

Poinarin tutkimus on luettavissa vapaasti Journal of Medical Entomylogy (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä. Tiivistetysti siitä kertoo omalla sivullaan myös Oregonin osavaltioyliopisto (siirryt toiseen palveluun).

Korjaus 30.9. klo 0:38: Korjattu, että bakteeri löydettiin kirpusta, ei täistä.